Miksi en osaa innostua (tarpeeksi) lapsen saamisesta?

Niin, vauvauutisia tulee, ihmiset kertovat lapsistaan ja esittelevät kuvia. Toki positiivisesti kommentoin ja reagoin, mutta tuntuu, että aito tunne puuttuu. Tunteenhan pitäisi olla jotain aivan erityistä, kun lapsista on kyse- he ymmärrettävästi ovat ja kuuluukin olla vanhemmilleen elämän tärkein asia ja lapsen syntymän myötä elämä muuttuu. 

Minulla ei vieläkään ole oikein intoa oman lapsen saamiseen, olen nyt 34. Seurustelen miehen kanssa, jolla jo on 2 lasta ja on/olisi hyvä isä myös meidän lapselle. Mutta en vieläkään tunne oikein tarvetta saati paloa omaan lapseen. Olen työskennellyt ihmisläheisessä ammatissa pitkään, tehnyt vapaaehtoistyötä eri järjestöissä. Koen, että minulla on empatiaa ja halua auttaa ihmisiä. Mutta lapsen saamisesta en ole osannut innostua, mikähän minussa on vialla?