Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten nostaa kissa pöydälle avuttoman työkaverin kanssa vaikuttamatta kiusaajalta?
16.04.2024 |
Pohjustuksena: työskentelen yrityksessä, jossa tiimeillä on jaetut työtehtävät ja lisäksi jokaisen työntekijän työhön kuuluu aika paljon itsenäistä työskentelyä. Olen ollut yrityksessä töissä vähän pidempään kuin työkaverini, mutta hänkin on ollut tässä jo useamman vuoden.
Ongelma: työkaverini on täysin avuton ja jostakin syystä hän näkee minut jonkinlaisena avustajanaan. Hän laittaa minulle useamman kerran päivässä viestejä tai tulee työpisteelleni kyselemään neuvoja ja apua ihan yksinkertaisimmissakin asioissa. Jatkuvat keskeytykset ovat rasittavia, vaikka asia sinänsä olisi pieni. Viimeksi tänään hän kysyi voisinko kirjoittaa erään kuvauksen hänen puolestaan ja kun kerroin, että minulla on kiire omien projektieni parissa, niin hän kysyi, että jos hän kirjoittaa sen niin voisinko edes lukea sen ja tehdä tarvittavia korjauksia tai lisäyksiä. Tuntuu tylyltä kieltäytyä noin pienestä hommasta, mutta toisaalta hän on täysin kirjoitustaitoinen aikuinen ihminen, jolla on alan koulutus, joten tuntuu typerältä joutua pitelemään toista kädestä kiinni pienimmissäkin asioissa. Ja tämä oli vain yksi esimerkki. Hän ei osaa itse selvitellä asioita tai kaivaa tietoa, vaan hän kyselee minulta sellaisiakin asioita, jotka selviäisivät ihan sekunneissa googlettamalla.
Olen mykistänyt hänet pikaviestipalvelussa, jotta hän ei keskeyttäisi minua jatkuvasti, mutta hän laittaa matalalla kynnyksellä viestiä vaikka sitten sähköpostissa tai soittaa tai tulee työpisteelleni jos en vastaa muutamaan tuntiin. Olen kertonut useamman kerran, että minulla on kädet täynnä omia hommiani, mutta hänellä ei tunnu olevan tilannetajua.
Olen nyt siinä pisteessä, että haluaisin mennä esihenkilölle keskustelemaan siitä, että työkaverin jatkuvat keskeytykset ovat todella häiritseviä ja hänen kanssa pitäisi jonkun ottaa puheeksi, että onko hän kykenevä omaan työhönsä tai vaatiiko hän jonkinlaista täydentävää koulutusta tai perehdytystä osaamisensa tueksi. Minä kuitenkaan ns. rivityöntekijänä en ole velvollinen sellaista antamaan.
Toisaalta tuntuu veemäiseltä työkaveria kohtaan, mutta toisaalta haluan itselleni työrauhan.
Miten tällaisessa asiassa kannattaisi edetä? Hän ei ymmärtääkseni vaivaa ketään muita työntekijöitä, joten vaikka esihenkilö ottaisi asian puheeksi minua mainitsematta, niin ei ole vaikea päätellä kuka asiasta on valittanut.
Kommentit (12)
Sanoisin suoraan että nyt riittää. Hänelle täytyy sanoa ettei voi sälyttää omia vastuitaan toisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suora puhuminen esimiehelle. Lopeta nysvääminen asian kanssa.
Keskustele esihenkilösi kanssa, mutta puhu vain omasta puolestasi. Älä keskity työkaverisi arvosteluun! Vaan kerro, millaisia hankaluuksia koet oman työskentelysi kannalta. En nyt tietenkään tarkoita, että sinun pitäisi tehdä itsesi näyttämään huonolta. Vaan että työkaverin suoran henkilökohtaisen arvostelun sijaan nostat pöydälle, minkälaisia työssä onnistumisen esteitä Sinulle aiheutuu.
Esimerkki, joka ei välttämättä sovi 100 %, mutta enivei: "Musta tuntuu, että mulle on langennut sellainen jatkuva perehdyttäjän rooli, mikä häiritsee tosi paljon mun keskittymistä mun omiin töihini".
Esimiehen ja tuon työkaverin kanssa yhteinen vakava keskustelu. Tuo ei voi enää jatkua.
Mulla oli aivan sama tilanne, paitsi että olen myös koutsaajan roolissa työssäni, joten muiden ohjaaminen ja tukeminen kuuluu työnkuvaani. Yksi työkaveri kuitenkin kyseli aivan koko ajan ja sellaisia asioita, joihin esim. meidän intrasta löytyy vastaus tai jotain jonka voisi selvittää alle minuutissa googlettamalla. Lopulta tuli olo, että hän vain hyväksikäyttää minua kun ei jaksa tai viitsi itse etsiä tietoa. Menin esimiehen puheille ja näytin niitä päivittäisiä viestejä ja hän puhutteli tuota työkaveria ja tilanne parani huomattavasti. Välit tuohon työkaveriin viilenivät huomattavasti, mutta se ei nyt kuitenkaan niin paljon haittaa. Lisäksi muiltakin tahoilta oli tullut valituksia tuon kollegan työn jäljestä, joten kaikki ei mennyt ihan puhtaasti minun piikkiini.
Eli samaa ehdotan kuten muutkin: esimiehen puheille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä mietit liikaa ton työkaveris tunteita ja liian vähän omias. Jos oot jo sanonu sille että sulla on kiire ja omia hommia niin kyllä järkevä ja muut huomioiva ihminen tajuais olla häiritsemättä. Mutta tää sun työkaveri häiritsee sua silti ja tietoisena siitä että et ehdi auttaa. Se kävelee ihan sun yli. Ja sit sä pelkäät vaikuttavas kiusaajalta jos viet asian eteenpäin?
Sun työkaveri luulee että on ok yrittää hivuttaa omia töitänsä sulle. Mä oon niin v*ttumainen että tekisin varmaan tahallaan niin tyhmiä virheitä että toinen ei enää ikinä kääntyis mun puoleen. Neuvo väärin ja tee vääriä korjauksia. Ehkä oppii omatoimisemmaks.
Voiko työkaveri olla niin stressaantunut että ei oikeesti pysty hommiinsa tai luota itteensä? Siinäkin tapauksessa olis fiksuinta kääntyä esimiehen puoleen niin työkaverin ongelmiin vois ettiä ratkaisuja. Jatkuva kädestä pitely on karhunpalvelus työkaverille itelleenkin koska tollainen vaan passivoittaa sitä lisää. Ei siitä tuu yhtäkkiä omatoimisempi vaan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustele esihenkilösi kanssa, mutta puhu vain omasta puolestasi. Älä keskity työkaverisi arvosteluun! Vaan kerro, millaisia hankaluuksia koet oman työskentelysi kannalta. En nyt tietenkään tarkoita, että sinun pitäisi tehdä itsesi näyttämään huonolta. Vaan että työkaverin suoran henkilökohtaisen arvostelun sijaan nostat pöydälle, minkälaisia työssä onnistumisen esteitä Sinulle aiheutuu.
Esimerkki, joka ei välttämättä sovi 100 %, mutta enivei: "Musta tuntuu, että mulle on langennut sellainen jatkuva perehdyttäjän rooli, mikä häiritsee tosi paljon mun keskittymistä mun omiin töihini".
Jos menee kertomaan ongelmasta kovin ylimalkaisesti niin siihen puuttuminen on vaan aika vaikeeta.
Ongelmahan on nimenomaan tää yks työkaveri. Siitä pitää voida puhua rehellisesti, että työkaverin toimintaan voi puuttua (oli se sitten ammattitaidottomuutta, hyväksikäyttöä, stressiä tai mitä ikinä).
Jos mulle esihenkilönä joku tulisi kertomaan, että hänestä tuntuu, että hänelle on langennut perehdyttäjän rooli, niin ihan ensimmäisenä kysyisin, että miten tämä asia ilmenee. Viimeistään siinä vaiheessa pitää pystyä oleen vähän spesifimpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustele esihenkilösi kanssa, mutta puhu vain omasta puolestasi. Älä keskity työkaverisi arvosteluun! Vaan kerro, millaisia hankaluuksia koet oman työskentelysi kannalta. En nyt tietenkään tarkoita, että sinun pitäisi tehdä itsesi näyttämään huonolta. Vaan että työkaverin suoran henkilökohtaisen arvostelun sijaan nostat pöydälle, minkälaisia työssä onnistumisen esteitä Sinulle aiheutuu.
Esimerkki, joka ei välttämättä sovi 100 %, mutta enivei: "Musta tuntuu, että mulle on langennut sellainen jatkuva perehdyttäjän rooli, mikä häiritsee tosi paljon mun keskittymistä mun omiin töihini".
Jos menee kertomaan ongelmasta kovin ylimalkaisesti niin siihen puuttuminen on vaan aika vaikeeta.
Ongelmahan on nimenomaan tää yks työkaveri. Siitä pitää voida puhua rehellisesti, että työkaverin toimintaan voi puuttua (oli se sitt
Tottakai. Ei tietenkään ylimalkaisesti, mutta pointtini oli, että näkökulma on siinä, mitä käytännön haittaa siitä itselle aiheutuu.
Jos lähtee kovin henkilöön menevästi liikkeelle ("X ei mielestäni hallitse työtään, onkohan hänellä joku ongelma, hän aina vaan kyselee neuvoja, hän rasittaa minua"), niin siitä voi muodostua sen esihenkilön silmissä henkilöongelma. Aloittaja halusi mm. välttää "kiusaajaviboja". Siksi on parempi kertoa konkreettisesti, mitä haittoja tästä on itselle. Jotta se pysyy asia-asiana, eikä mene siihen, että "AP ei tykkää X:stä" tai "AP yrittää suolata X:n mainetta".
Esihenkilöitä usein kiinnostaa se, jos tehokkuudelle tms. aiheutuu ongelmaa. "Henkilöongelmiin" ei välttämättä suhtauduta samalla vakavuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustele esihenkilösi kanssa, mutta puhu vain omasta puolestasi. Älä keskity työkaverisi arvosteluun! Vaan kerro, millaisia hankaluuksia koet oman työskentelysi kannalta. En nyt tietenkään tarkoita, että sinun pitäisi tehdä itsesi näyttämään huonolta. Vaan että työkaverin suoran henkilökohtaisen arvostelun sijaan nostat pöydälle, minkälaisia työssä onnistumisen esteitä Sinulle aiheutuu.
Esimerkki, joka ei välttämättä sovi 100 %, mutta enivei: "Musta tuntuu, että mulle on langennut sellainen jatkuva perehdyttäjän rooli, mikä häiritsee tosi paljon mun keskittymistä mun omiin töihini".
Jos menee kertomaan ongelmasta kovin ylimalkaisesti niin siihen puuttuminen on vaan aika vaikeeta.
Ongelmahan on nimenomaan tää yks työkaveri. Siitä pitää voida puhua rehellisesti, e
Samaa mieltä, että ehdottomasti ei kannata mennä syyllistämään tai "avautumaan" kenestäkään, koska se voi vaikuttaa helposti sellaiselta tunnepohjaiselta juoruilulta.
Näiden asioiden kanssa pitää olla aika kieli keskellä suuta. Täällä on parissa viestissä mainittukin esimerkiksi, että voisiko työkaverin avuttomuus kummuta hänen stressistä tai jostakin muusta. Työntekijän ei ehkä kannata lähteä spekuloimaan toisen elämän- tai terveydentilanteella tai muutenkaan sillä, että mitä vaikuttajia tuossa voi olla taustalla. Esihenkilö selvittelee sellaista sitten puheena olevan työntekijän kanssa keskenään.
Mutta esihenkilön kanssa kaksin keskustellessa voi ihan hyvin puhua asioista ja henkilöistä niiden oikeilla nimillä, koska ei esihenkilö puheena olleelle henkilölle mitään suoria sitaatteja kerro. Itse ehkä saattaisin avata keskustelun henkilön kanssa menemällä kysymään, että miten hänellä on mennyt ja mikä on työtilanne. Ja kehottaa kääntymään suoraan mun puoleeni jos on jotakin mielenpäällä. Kenties se madaltaisi kynnystä tulla suoraan puhumaan mulle jos on jotakin epäselvyyttä omissa työtehtävissä. En välttämättä heti lähtisi siihen, että menisin kertomaan, että olen kuullut vähän juttua, että notkut muiden työpisteillä.
Voisiko työkaverillasi olla esim. Laaja-alainen oppimishäiriö eli heikkolahjainen? Tuosta kuvauksestasi tuli tämä jotenkin mieleen kun hän pyytää sinulta jatkuvasti apua ja pyysi sinua kirjoittamaan kuvauksen hänen puolestaan.
Minulla on siis itselläni tämä laaja-alainen oppimishäiriö ja tunnistan jotenkin itseäni tässä. Minulle kirjoittaminen on tosi vaikeaa kun en tiedä miten aloittaisin ja on vaikea poimia ne tärkeimmät asiat jostakin. Lisäksi en aina tajua mitä tarkoitetaan.
Alue: Aihe vapaa
Mee kertoon esimiehelle samat hommat kun tässä. Se ei oo kiusaamista ja jos se avuton kollega sen niin kokee niin se on sen ongelma. Ja ainakin viesti menee perille.