Ihastuuko teihinkin aina "väärät" henkilöt?
Itseä kyllä turhauttaa. Aina jos minuun joku ihastumista osoittaa, niin itsellä ei kyllä niinsanotusti kutkuta yhtään. Jos taas itse ihastuu, niin aistii, ettei vastakaikua selvästikään ole.
Onko tämä vain huonoa tuuria, vai onko kohtalotovereita?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus paremman puutteessa päätän nusaista jotain pulleroa, niin eiköhän tämä kohta luule, että tässä on jotain enemmänkin. Tämä on käynyt enemmänkin kuin yhden kerran 🤦
Olet siis löytänyt tasosi. Vituttaako?
Taidat kuvitella, että ihmiset ovat sinuun ihastuneita. Ja vaikka olisivatkin niin eiköhän mulkku luonteesi ennenpitkää paljstu heillekin.
Ei ole kukaan minuun ihastunut. Tai ei ainakaan ole sitä millään tavalla ilmaissut.
Joo aika pitkälti menee just noin. Olen ihastunut pari kertaa, toisella kerralla mies esitti ihastunutta mutta pyöritti muita naisia samaan aikaan, ja toisella kerralla sain sitten kaveripakit. Minuun on ollut ihastunut vaikka kuinka moni mies, mutta näitä miehiä en taas itse ole voinut nähdä muuten kuin kaverina. Olen jo todennut olevani täysin toivoton tapaus ja valmistautunut viettämään loppuelämäni yksin.
Ilmoitan sitten kun joku on ihastunut minuun.
Joo. Sinkkuna pysyn siis loppuelämän. Nytki minuun on ihastunu hullu ranskalainen. Ollaan siis pelikavereita. Itse näen hänet aggressiivisena ja arvaamattomana, joten koitan pitää varovaisen etäisyyden. Hän haluaisi tulla tapaamaan minua tänne suomeen. Toivottavasti ei tule. En avaa ovea. Ennen ranskalaista minuun oli ihastunut dramaattinen ja lapsellinen ja riidanhaluinen intialainen rikas poika. Lähetti minulle kaikenlaisia lahjuksia postissa, yritti ostaa minut. Jopa äitinsäki yritti tyrkyttää poikaansa minulle. En lämmennyt. Pelikaveri hänkin, ollaan yhteyksissä edelleenki. Onneksi hän on rauhottunut nykyään, koska löysi emännän siellä intiassa. Itsehän olen ihastunut teini-iästä lähtien yhteen tyyppiin jota en tietenkää koskaan saa, enkä oikeastaan enää haluakaan. Kyllä tää elämä menee näinki yksinään ihan kivasti. Ei tarvitse miellyttää ketään, saa olla vain oma itsensä ja tehdä mitä haluaa. Ja alan olla jo siinä iässäki että ei enää kiinnosta parisuhde. Mielummin kirjoitan vaikka romaaneja. Puran sen energian niihin sitten. On turvallisempaa :-)
Jos joskus paremman puutteessa päätän nusaista jotain pulleroa, niin eiköhän tämä kohta luule, että tässä on jotain enemmänkin. Tämä on käynyt enemmänkin kuin yhden kerran 🤦