Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eikö se ole jokaisen oma asia onko kotiäiti vai uraäiti?
10.02.2011 |
Miks tästä asiasta käydää aina väittelyä kun siitä ei vaan voi väitellä? Jokainen tekee miten tekee, kumpikaan tapa ei ole väärä. Jotkut kestää kotiäitinä, jotkut ei. Jotkut tykkää hääräillä lasten kanssa, jotkut tarvitsevat muutakin elämäänsä. Ei se ole millään tavalla huonompaa rakkautta lasta kohtaan jos menee töihin tai jos jää kotiin ei tarkoita sitä että rakastaa lastaan enemmän kuin töissä käyvä. Miten se on teiltä toisilta pois jos toinen on kotiäiti ja toinen ura äiti.
Kummatkin voisivat kunnioittaa toistensa päätöksiä eikä heti tulla tyrmäämään valintaa. Itse menen töihin kun lapsi on 10 kk. Mutta en todellakaan vähättele kotiäitejä ollenkaan, päinvastoin. Se on hieno homma että jotkut jaksaa olla kotona. Kaikille ei sovi, meitä on monenlaisia.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinkään, kotiäidin ei tarvitse ruikuttaa muiden respektii ja lisää rahaa kotona olemisesta.
Toisekseen on kummallista, että työäidin lapsiparalle päivähoito on helvetin esikartano, josta ei seuraa muuta kuin loputon kadotus, mutta kotiäidin kullalle se on välttämätön viriketaivas.
jos todella laitat 10-kuisen päivähoitoon.
Tätä mä just tarkotan. Samantien on joku arvostelemassa toisten valintoja. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua olla kotona. Ja on niitä monia lapsia mennyt aikaisemminkin päivähoitoon kun 10 kk.
Mutta toisaalta, enpä sun mielipiteillä mitään tee ettnkö ole äiti. Olen kuitenkin ja rakastan lastani, se on tärkeintä. Sun mielipiteellä ei oo mitään merkitystä :)
Koska olen itse molempia.
Onko ihmiset sitten joko/tai? Vai?
Oletan että 90 prossaa meistä saa lapsen tai useamman 99 prosentista naisista ja ollaan kotona hoitovapaan verran. Vähemmistö on niitä jotka ei mitään tukea saa vaan elää puhtaasti miehen tuloilla kotirouvana (ei siis työttömät loiset kuulu tähän joukkoon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaa mulle montako lasta tunnette jotka on laitettu aikaisessa vaiheessa päivähoitoon niin on kärsinyt siitä jollain tavalla mikä vaikuttaa nuoruudessa?
Eikä keskittyä omaan napaan.
Et varmaan tee, kun et muista piittaa muutenkaan, et edes siitä omasta lapsestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon samaa mieltä ap:n kanssa. Lisäksi se ei aina ole edes halusta kiinni. Joillekin voi vaan olla vaikea ymmärtää niitä taloudellisia seikkoja. Itsekin vein 10 kk ikäisen hoitoon kun oli vähän pakko. Siitä huolimatta en kenenkään valintoja - vapaaehtoisia tai ei - kävisi arvostelemaan. Se osoittaa mielestäni vain epäkypsyyttä ja erittäin mustavalkoista maailmankuvaa. Tuollainen "Minä teen oikein, te muut olette huonoja"- asenne on mielestäni (lähes) narsismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samasta itsekkyydestä. Huono matikkapää yhdistettynä holtittomaan elämänasenteeseen.
että valehdellaaan että on taloudellinen pakko kun ei vain haluta tinkiä elintasosta tai viitsitä hoitaa itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä keskittyä omaan napaan.
Et varmaan tee, kun et muista piittaa muutenkaan, et edes siitä omasta lapsestasi.
Tätä mä en juuri ymmärrä miks te jotkut äidit olette tällaisiä. et voi tulla väittämään etten piittaa lapsestani. Ainakaan kun olet väärässä. Rakastan lastani yli kaiken. Taloudellisista syistä on pakko lähteä töihin. En ymmärrä miksei ihmiset voi käsittää sitä että kaikilla ei ole sellaista tilannetta että raha asiat olisivat loistavasti ja pystyvät elämään esim. miehen kustannuksilla. Onnea niille kenellä on asiat hyvin.
lastani, se on tärkeintä. Sun mielipiteellä ei oo mitään merkitystä :)
Päivänselvää on, että jos olet sitä mieltä, että 10kk ikäinen on ihan ok laittaa hoitoon ilman pakottavaa taloudellista syytä (eli että muuten ei olisi ruokaa eikä minkäänlaista kattoa pään päälle), olet huono äiti.
Ja muista, jos minun mielipiteelläni ei ole merkitystä, ei ole sinunkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10-kuinen ei kuulu päivähoitoon.
Jos ei osaa hoitaa raha-asioitaan, pitää jättää lapset tekemättä.
Kertokaa mulle montako lasta tunnette jotka on laitettu aikaisessa vaiheessa päivähoitoon niin on kärsinyt siitä jollain tavalla mikä vaikuttaa nuoruudessa?
Itse olen ainakin siitä kärsinyt, samoin veljeni. Lasten koulu- ja tarhakavereista useampikin.
samasta itsekkyydestä. Huono matikkapää yhdistettynä holtittomaan elämänasenteeseen.
Kohta se innostuu ja alkaa mennä okein kunnolla henkilökohtaisuuksiin. : D
10-kuinen ei kuulu päivähoitoon. Jos ei osaa hoitaa raha-asioitaan, pitää jättää lapset tekemättä.
Kohta alkaa paasaus "elämänhallinnasta"...
Olemme mieheni kanssa ostaneet talon aiemmin, lisäksi myös vähän eläneet jo ennen kun tapasimme, joten velkaa on (olemme molemmat yli kolmekymppisiä).
Tarkoittaako se sitä, että emme ole oikeutettuja hankkimaan lapsia? Saamme oikein hyvin kaiken maksettua ja jääkin rahaa kun molemmat käy töissä. Jos jäisin kotihoidontuelle, käteen jäävät tuloni tippuisivat n. 1400 euroa kuussa. Se on aika iso pudotus jo. Silloin ei enää velkoja makseltaisi, saati syötäisi mitään muuta kun makaronia.
Lapseni ei ole kärsinyt päiväkodissa olemisesta vaikka sinne vähän nuorempana menikin. Hyvin on viihtynyt. Ihan täyspäinen minustakin tuli vaikka menin vielä nuorempana päivähoitoon silloin 70-luvulla.
Joten olkaa ihan mitä mieltä haluatte olla. Tämä on tilanne meillä ja varmasti monella muullakin. Annettaisko nyt vaan kaikkien kukkien kukkia ja lopetettais se iän ikuinen paskanjauhanta/vittuilu/loanheitto tästä aiheesta?
Kyllä sen vaan näköjään huomaa että suurinosa teistä kotiäideistä on kunnioittamattomia toisten mielipiteisiin, aivan kun teidän mielipiteenne olisivat oikein. No samapa mulle, olette päättäneet olla kotiäitejä. Kunnioitan sitä. :) Mulla siihen ei ole mahdollisuutta. Silti koen olevani hyvä äiti, tiedän sen ja siihen teidän kommenttinne lannista :)
Alue: Aihe vapaa
niin ei enää jaksa innostua näistä jankutuksista.
Tehkää niin kuin tahdotte ja teille sopii.
T: iloinen työäiti ja -mummi