Uskovan ihmisen pitäisi etsiä nimenomaan uskovaa kumppania

Miehenä minulla on erittäin huonoja kokemuksia kovin uskovaisia naisista vapaista suunnista.

Vierailija kirjoitti:

Miehenä minulla on erittäin huonoja kokemuksia kovin uskovaisia naisista vapaista suunnista.

No oletko sä itse uskovainen?

Eipä ainakaan tulisi niistä asioista vääntöä. Mutta ainahan uskovainenkin voi alkaa kyseenalaistamaan uskoaan ihan itsestään.

Ehdottomasti näin. Voi olla aika hankala elää yhdessä jos koko maailmankuva on täysin erilainen. Pelkällä fyysisellä vetovoimalla ei ainakaan pitkälle pääse.

Seurusteleeko uskovainen: 1. ateistin kanssa 2. alkoholia juovan kanssa 3. tv:tä katsovan kanssa 4. piikkejä ottaneen vai piikittömän kanssa

Minun mielestäni uskovainen ei voi seurustella vakavissaan ateistin kanssa. Jos uskovainen muuten vain pyörittää suhteita niin kepeällä tasolla, että elämänkatsomuksilla ei ole väliä, olisi kyllä vakava syy pysähtyä tai määritellä nuo ihmissuhteet jotenkin muuten.

Etsin miestä joka Rakastaa Kristusta. Ps. Seksiä vain avioliitossa.

Olen tehnyt suuren käännöksen elämässä ja tämä on mulla tärkeää, jos ja kun tähän elämääni joskus joku mies asettuu.

Uskovainen.  

Mies voi kyllä naida uskonnottaman. Nainenhan kääntyy miehen uskoon ilomielin. Vai mitä?

Juuri näin. Senpä takia täälä uskiksella ( kristitty) on ollut seurustelukumppanina/puolisoina niin uskovainen muslimi, uskovainen hindu kuin uskovainen taolainen. Toki muutamaa kristittyäkin on tapailtu. Nuo kristityt olivat vain liian konservatiivisia omaan makuuni. Toki toisenlaisiakin on. Muutamaa ateistia tapailin, mutta heiltä sai pilkkaa ja ivaa omasta katsomuksestani. Noilta muun uskoisilta en ole saanut.

Uskon että ei-uskovan kanssakin voi olla hyvä suhde jos molemmat kunnioittavat toisiaan.

Uskovan ei pidä kantaa väärää iestä. Eli älä ryhdy uskovana yhteiselämään ihmisen kanssa, joka ei tunnusta Kristusta Vapahtajanaan eikä ojentaudu Pyhän Hengen ohjaukseen. Paholainen iskee väliin, ennemmin tai myöhemmin. 

Uskovalle VAIN aidosti ja "totisesti" uskova kumppani. Tästä ei voi tinkiä.

Vierailija kirjoitti:

Uskovan ei pidä kantaa väärää iestä. Eli älä ryhdy uskovana yhteiselämään ihmisen kanssa, joka ei tunnusta Kristusta Vapahtajanaan eikä ojentaudu Pyhän Hengen ohjaukseen. Paholainen iskee väliin, ennemmin tai myöhemmin. 

Uskovalle VAIN aidosti ja "totisesti" uskova kumppani. Tästä ei voi tinkiä.

Tää kommentti oli vissiin jonkun seurakunnan missiltä, joka sai itselleen paikan komeimman miehen ja yhdessä patsastelee (lasten kanssa toki) seurakunnan ykkösparina. Hyvähän sitä on näillä spekseillä neuvoa muita.

Toisin sanoen uskovat elää yksin tai avioliitot pitää olla järjestettyjä järkiliittoja, että kaikki saa puolison. Vain harva löytää mieleistään ihmistä, johon tuntee edes vähän vetoa...tai eihän puolison tarvitse eikä pidä olla itseä miellyttävä, eihän?  

Ei tule uhteesta mitään jos toinen on syvästi uskossa ja toinen ei.

Vierailija kirjoitti:

Miehenä minulla on erittäin huonoja kokemuksia kovin uskovaisia naisista vapaista suunnista.

No itse olen ev.lut, joka ei käy kirkossa juuri ikinä, vaikka se on ollut suunnitelmissa ainakin 20 vuotta. Minulla on periaate, että mihinkään uskonnolliseen yhteisöllisyyteen en osallistu. Jos uskon, se on oma asiani. Jos käyn kirkossa, käyn siellä vaan sen kirkon takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovan ei pidä kantaa väärää iestä. Eli älä ryhdy uskovana yhteiselämään ihmisen kanssa, joka ei tunnusta Kristusta Vapahtajanaan eikä ojentaudu Pyhän Hengen ohjaukseen. Paholainen iskee väliin, ennemmin tai myöhemmin. 

Uskovalle VAIN aidosti ja "totisesti" uskova kumppani. Tästä ei voi tinkiä.

Tää kommentti oli vissiin jonkun seurakunnan missiltä, joka sai itselleen paikan komeimman miehen ja yhdessä patsastelee (lasten kanssa toki) seurakunnan ykkösparina. Hyvähän sitä on näillä spekseillä neuvoa muita.

Toisin sanoen uskovat elää yksin tai avioliitot pitää olla järjestettyjä järkiliittoja, että kaikki saa puolison. Vain harva löytää mieleistään ihmistä, johon tuntee edes vähän vetoa...tai eihän puolison tarvitse eikä pidä olla itseä miellyttävä, eihän?  

Haha, nyt oletit aivan väärin! Olen kulkenut kivisen tien juuri siksi, että nuorena menin yhteen ei-uskovan kanssa ja sen jälkeen kun tulin uskoon, en malttanut odottaa ja kysyä Jumalalta, mitä Hän minulle haluaa.

Olen siis eronnut kahdesti, ja nyt olen sinkku, ollut jo kauan. En suostu enää kokeilemaan, toimisiko liitto ei-uskovan kanssa.

Usko on elämäni peruspilari. En voi kuvitella parisuhdetta ihmisen kanssa, jolle se on joko yhdentekevää tai peräti naljailun aihe.

Minä etsin aivan uskomatonta kumppania.

Olen mies ja vuosia sitten rukoilin itselleni naisystävää. Ihastuin hiljattain voimakkaasti naiseen, en tiedä onko nainen kuinka elävässä uskossa. Ainakin suvussaan on menneissä polvissa ollut tosiuskovaisia, siis Herraan Jeesukseen uskovia, jotka ovat siunanneet tätä naista. Mistäpä minä tiedän, voihan hän olla rukousvastaus. Tämäkään asia ei koskaan ole yksioikoinen, koska "usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".

ap:ta harmittaa kun tervejärkiset miehet ovat vieneet kaikki sen naiset. häh häh hää

Miksi se ei-uskova olisi välinpitämätön tai ivallinen uskoa kohtaan? Heitäkin on jotka ovat avoimia tai kiinnostuneita. Tiedän eräänkin miehen joka oli tiukasti uskovaisuutta vastaan mutta onpa tänä päivänä seurustelukumppaniinsa tutustuttuansa elävässä uskossa ja aktiivinen seurakunnan jäsen.