Miten ihmiset sitten lihoo? Itse harrastan lähinnä vain arkiliikuntaa, eli kävelyä. Syön normaalit ateriat, usein vielä karkkipussi

Ap, oletko alle 30v? Itselläni rupesi painoa kertymään 35 + iässä.

Mulla rupes paino nousemaan 45+. On hyötyliikuntaa ja normit ruoat 

Ikä ei kyllä ole syy. Näitä muuneilta näyttäviä alkaa olla jo 15-20 vuotiaissa.

Eräs tuntemani 140kg mamma ei syö ennen iltapäivää oikein mitään mutta siitä eteenpäin mussuttaa kokoajan jotain.

Luulin noin viisikymppiseksi asti. Nyt ei auta mikään liikunta tai nälässä olo. Painoa kertyy.

Minäkin luulin joskus nuorena naivisti, että lihoakseen pitää mässyttää valtavia määriä ruokaa jokaikinen päivä. Sitten aikuistuin ja opin että ihminen onkin melkoisen monimutkainen kokonaisuus ja lihomiseen riittää vaikkapa yksi ylimääräinen banaani tai leivänsiivu päivässä. Myös terveellisellä ruoalla lihoo jos olosuhteet ovat sille otolliset, ja niihin vaikuttaa ihan kaikki unesta ja hormoneista aina suolistobakteereihin ja jopa geeneihin asti.

Lisäksi useat (useimmat?) ylipainoiset eivät jatkuvasti liho lisää - ja hieman lihavamman kehon ylläpitoon ei lopulta tarvitse paljon enemmän energiaa kuin hieman hoikemman. Taas se yksi voileipä päivässä tai joku vastaava, kauhallinen lisää ruokaa tai välipala tms. Se ei vaadi aamulla pekonipakettia, lounaalla kahta lautasellista, välipalaksi sipsejä ja illalla perhepizzaa.

Ikää 49, vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Kyllä sitä painoa vaan kertyy kun aineenvaihdunta hidastuu reilusti.

Juon viinaa. Paljon. Siinäpä se, normaali syöminen ja viina lisäksi, siitä jälkimmäisestä tulee kaloreita yhtä paljon kuin päivittäisestä pakastepizzasta muiden aterioiden lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ikä ei kyllä ole syy. Näitä muuneilta näyttäviä alkaa olla jo 15-20 vuotiaissa.

Ennen ei ollut näin paljon ylipainoisia lapsia ja nuoria. Vetävät varmaan koko ajan jotain pikaruokaa, limuja ja mässyttävät jotain lopun aikaa. Aika moni omanikäiseni, eli 50+, on ollut hoikka nuorempana mutta siinä neljänkympin jälkeen kiloja alkaa tulemaan.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuntemani 140kg mamma ei syö ennen iltapäivää oikein mitään mutta siitä eteenpäin mussuttaa kokoajan jotain.

Hän on varmaan pätkäpaastolla. Ne kuvittelee, että voi vetää jonkun aikaikkunan sisällä ihan niin paljon kuin napa vetää.

Olen aina syönyt aika terveellisesti. Ei mitään tuollaisia herkkumääriä, mitä ap mainitsee edes viikoittain. Noin 40-vuotiaaksi olin hoikka, 40-50-vuotiaana normaalipainoinen ja nyt 57-vuotiaana aloitan laihduttamisen. Lihava en ole vieläkään, mutta ylipainoa on hiukan ja sairaus, jonka takia olisi hyvä olla normaalipainoinen. Kummasti kiloja kertyy, vaikka kävelen joka päivä muutamia kilometrejä ja lisäksi joka viikko kerran pari uintia, hiihtoa tai jumppaa. Pitäisi vaan syödä vähemmän sitä terveellistäkin ruokaa.

Itsekin ihmettelen. Onko ihmisten aineemvaihdunnalle tapahtunut jotain. Joka toinen vastaantulija on mielestäni lyllerö, enemmän tai vähemmän. Toki epäterveellinen ruoka ja liikkumattomuus tekee osansa, mutta onko syy vain siinä?

Mäkään en ymmärrä. Olen aina ollut enemmänkin hoikka ja ruman kolkko.

Nyt olen iän myötä pyöristynyt kauniisti vähän, en kuitenkaan ole lihava tai ylipainoinen. Joo ja kyllä olen saanut mässyttää niin paljon, kuin tekee mieli ja vähän ylikin. En tajua ihmisiä, jotka paisuu, vaikka eivät söisi juuri mitään.

Kevyt tuotteet ovat ainakin osasyyllisiä. Niitä tulee huomaamattaan syötyä paljon enemmän kuin normaalirasvaisia esim. juustoja. Huomasin sen itse ja siirryin takaisin tavallisiin tuotteisiin. Vaikkapa tuo juusto, yksi tai kaksi siivua riittää leivälle ja kevytjuustoja tulee höylättyä kuin huomaamattaan paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ihmettelen. Onko ihmisten aineemvaihdunnalle tapahtunut jotain. Joka toinen vastaantulija on mielestäni lyllerö, enemmän tai vähemmän. Toki epäterveellinen ruoka ja liikkumattomuus tekee osansa, mutta onko syy vain siinä?

Vielä 90-luvulla limppari oli harvinainen herkku, lähinnä viikonloppuisin juotava, ja kaikki arkiliikkuivat mutta etenkin lapset ja nuoret. Kun se arkiliikunta 3-kymppisenä loppui, laitettiin lihominen "vanhenemisen" ja "aiheenvaihdunnan hidastumisen" piikkiin. Mutta nyt sama iskee lapsiin, kun ne ei liiku ruumiinvoimalla minnekään. Eli lapsesta alkaen on "hidas aiheenvaihdunta" TS yksinkertaisesti eivät liiku ollenkaan. Siihen lisättynä tuo nykyajan höttöruoka, niin pullerot pullahtaa!

Vierailija kirjoitti:

Luulin noin viisikymppiseksi asti. Nyt ei auta mikään liikunta tai nälässä olo. Painoa kertyy.

Minä olen kohta 48 ja edelleen yhtä hoikka kuin 19-vuotiaana. Sitä ennen olin pulskempi.

Vierailija kirjoitti:

Ikää 49, vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Kyllä sitä painoa vaan kertyy kun aineenvaihdunta hidastuu reilusti.

Ei se kaikilla hidastu. Siksi sitä ei kannata käyttää tekosyynä lihomiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikää 49, vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Kyllä sitä painoa vaan kertyy kun aineenvaihdunta hidastuu reilusti.

Ei se kaikilla hidastu. Siksi sitä ei kannata käyttää tekosyynä lihomiselle.

No minulla on hidastunut. Tietenkin puhun vain itsestäni, muiden syistä en tiedä mitään.

Olin lapsena alipainoinen, teini-iässä kertyi sen verran että olin normaalipainossa ja jossain parikympin päällä alkoi paino kolkutella ylipainon rajaa. Kolmekymppisenä olin jo lihava ja sillä tiellä oltu koko aikuisuus, joskin pari kertaa olen onnistunut pudottamaan painoa sinne normaalipainon tuntumaan.

Olen aina urheillut paljon, syönyt kohtuudella tavallista kotiruokaa, ja herkkuja ehkä pari kertaa viikossa. Herkkujakin kohtuudella, ikinä en ole vetänyt karkkipussia tai suklaalevyä kerrallaan, niinkuin osa tutuista tuntuu tekevän. Kaloreita on laskettu ja tiedän etten syö liikaa enkä toisaalta liian vähän. Todella pieneksi pitää puristaa kalorit, ennen kuin alkaa paino pudota yhtään. Sitten on näitä auttavaisia, jotka kertoo jättäneensä itse sokerit ja siiderit ja paino putosi 15 kiloa! No, minulla ei ole pudonnut.

Ne, millä voi olla merkitystä, on huono nukkuminen ja stressi. Olen krooninen uniongelmainen ja elämässä on ollut isoja murheita, mutta tiedän etteivät ne ole vaikuttaneet syömisen laatuun eikä määrään (vaikka kohta joku rientää senkin kertomaan totuutena). Mun puoliso on ns. läpipasko, eli voi mättää ihan mitä vain ja paino ei nouse. Olen sen vastakohta, uskon että osin luonnostani.

Kaksi tavallista syytä:

- Sairaus ja/tai sen vaatimat lääkkeet.

- Perintötekijät, vaikka niiden merkitystä on vaikea myöntää. Tämän voi päätellä perheessä, jossa yksi lapsista on ylipainoinen. Hänellä on useampia yhtä ylipainoisia serkkuja, jotka muistuttavat yhteistä erittäin ylipainoista isoäitiään. Hän itse on sitä mieltä, että tämä on aivan väärin, kun hän on ylipainoinen, vaikka syö todella kevyesti ja liikkuu. Laihempi sisarus voi syödä kuin hevonen ja olla silti laiha.