Uskon syvästi, että ihmisten huonovointisuus tulee syvemmältä kuin mitä luullaan
Se syvä kaipuu mikä monessa elää, tunne että jotain on vialla tässä kaikessa. Rauhattomuus, kukaan ei tahdo löytää omaa paikkaansa.
Yhteyden menettäminen johonkin, jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä mitä se "johonkin" on.
Meille on luotu tämmöinen sairas valhe minkä keskellä me kaikki elellään esittäen tyytyväistä.
Tää huonovointisuus ei oo mitään vuosien varrella kehittynyttä, tai kymmenien vuosien, tai satojen vuosien, me puhutaan oikeasti tuhansista vuosista. Siitä lähtien kun me ollaan lähdetty kehityksessä väärään suuntaan.
Se on vaan lisääntyny paljon ennestään nyt muutamien kymmenien vuosien aikana koska materia on ottanu entistä enemmän vallan. Kaikki ulkoinen roska.
Me eletään ihan täydessä valheessa ihmiset.
Kommentit (7)
Kyllä on syvää ja syvältä. Syvästi uskon.
Minä kaipaan takaisin aikaan jolloin kukaan ei omistanut maata vaan kaikki olivat osa sitä. Elämä tosin oli karua, mutta myös mielekästä. Ei ollut kiire mihinkään. Onni tuli yhteisöllisyydestä ja yhteyden tunteesta ympäristön, luonnon kanssa. Ihminen ei halunnut hallita ympäristöään vaan toimia yhteistyössä sen kanssa, sitä kunnioittaen. Elämä oli pyhä, kaikessa oli henki ja ihminen erottamaton osa tätä mystistä kokonaisuutta. Elämään ei tarvinnut hakea tarkoitusta. Tarkoituksettomuuden tunne tuli siinä kohtaa kun tästä yhteydestä erkaannuttiin. Olisin varmaan ollut onnellinen kivikauden metsästäjäkeräilijänä tai Amerikan intiaanina ennen valkoisen miehen tuloa. Miten tuoda elävä luontoyhteys ja yhteisöllisyyden tunne tähän päivään? Onko kaikki jo menetetty?
Kapitalismin rattaissa ei ole tilaa henkisyydelle tai muulle hempeilylle.
Riistetään luontoa ja toisiamme niin kauan kunnes luonto lyö takaisin.
On sulla pointteja kyllä, mutta tuhansia vuosia sitten, ihmisten elämä on suurimmaksi osaksi ollut jokapäiväistä selviytymistä. Ei tuhansia vuosia sitten ole ollut mitään materiaa, minkä paljoudella perustelit huonovointisuutta. Vaikka onkin turvattomat ajat, niin satoja tai tuhansia vuosia sitten on ollut paljon turvattomampaa, paljon enemmän uhkia joita nykyään osataan ehkäistä.
Kyllä se on juuri nykyajan, muutamien vuosikymmenien aikainen vitsaus, sillä yhteiskunta on maallistunut ja yhteisöllisyys on vähentynyt. Kuuluu osaltaan myös ihmisen luonteeseen. Tutkitusti onnellisimmat ihmiset asuu maissa joissa yhteisöllisyys on vahvasti läsnä.
Juu, paljon on perustavaalaatuaolevasti pielessä.
Ei ihme et henkisyys nousee nuorisossa.
Jotain muuta on oltava, syvempää, parempaa, merkityksellistä.
Ihmiset ovat kadottaneet yhteyden tosiolemukseensa, sisimpäänsä. Sen vuoksi onnellisuutta haetaan ulkopuolisesta maailmasta ja materiasta.
Some.