Kotimainen työtön joka käyttää kaikki rahansa lähimarketiin on nettohyödyllisempi kuin matkaileva työläinen kodinomistaja
Myös sukanvarteen/tilille säästäminen on pois suomen markkinoilta. Työläinen imee rahaa suomesta, työtön pyörittää rahaa suomen talouden sisällä.
Ainoa poikkeus sääntöön on vientiteollisuuden työläinen - oikeastaan vain heillä pitäisi olla oikeus pröystäillä.
Emme lopulta ole kummallisempia ja naurattaa ja itkettää ikuinen työtön/työläinen-köydenveto.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Niin. Monesti köyhät käyttää kaiken rahan yhteiskunnan hyväksi.
Hmm, ja tämän talousopin tarjoaa SAK, VAS, Vihreät vai SDP?
ELi jos kaikki olisivat työttömiä tuella eläviä, lähikaupasta ruokansa ostavia, olisimme hyvin pärjäävä valtio?
Kerrotko vähän lisää ennen kuin otat lääkkeesi?
Vierailija kirjoitti:
työtön pyörittää rahaa suomen talouden sisällä.
Tästä tulikin mieleeni se vanha vitsi Uppsalan ekonomeista: kaksi tällaista sankaria käveli kadulla ja osui eteen koiranpa*ka. Toinen sanoi toiselle, että "haukkaa tuosta pa*kaa, niin saat 10000 kruunua". Toinen haukkasi ja toinen maksoi. Tämän jälkeen pa*kaa haukannut sanoi toiselle, että "otapa sinä vuorostasi haukku pa*kasta, niin saat 10000 kruunua". Toinen haukkasi ja toinen antoi rahat. Matka jatkui ja hetken päästä toinen ekonomeista lausui ääneen, että "oliko tuossa nyt mitään järkeä". Toinen siihen loihe lausumaan: "eipä juuri, mutta tehtiinpä 20000 kruunua liikevaihtoa".
Päin vastoin. Mä suosin joka ostoksessa kotimaisuutta. Mä ostin just verkkapuvun, joka on suomessa valmistettu. Noi marketit tuskin sellasta myy, enemmän tai vähemmän kiinalaista näyttää olevan. Ja mitä firman piikkiin ostan, niin kotimaista sielläkin. Matkailu on ainoo mikä ulkomaille menee. Ja sen teen äärimmäisen pienellä budjetilla. Halvin mahdollinen hotelli yhteisvessalla ja enkä käy ravintolassa syömässä vaan kaupasta ostan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
työtön pyörittää rahaa suomen talouden sisällä.
Tästä tulikin mieleeni se vanha vitsi Uppsalan ekonomeista: kaksi tällaista sankaria käveli kadulla ja osui eteen koiranpa*ka. Toinen sanoi toiselle, että "haukkaa tuosta pa*kaa, niin saat 10000 kruunua". Toinen haukkasi ja toinen maksoi. Tämän jälkeen pa*kaa haukannut sanoi toiselle, että "otapa sinä vuorostasi haukku pa*kasta, niin saat 10000 kruunua". Toinen haukkasi ja toinen antoi rahat. Matka jatkui ja hetken päästä toinen ekonomeista lausui ääneen, että "oliko tuossa nyt mitään järkeä". Toinen siihen loihe lausumaan: "eipä juuri, mutta tehtiinpä 20000 kruunua liikevaihtoa".
No tähänhän me pyritään. BKT kasvaa kun joku rikkoo ikkunan ja toinen korjaa.
Rahan liikkumisen aktiivisuuden sijaan pitäisi aina mitata todellisia hyötyjä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja sitä kelle ne kohdentuvat.
Työtön ei varsinaisesti tuota mutta hän voisi olla suurempi kuluerä jos elämäntilanteensa vaikeutuisi. Ja tässäkin pitää toki myös nähdä mitä näiden rahallisten hyötyjen ja haittojen takana on: Saako ihminen elää jos hän ei saa mahdollisuutta olla hyödyksi taloudellisesti? Siitä päästään siihen saako sellainen ihminen elää joka tekee työnsä ja maksaa veronsa mutta työ ei viimekädessä hyödytä ketään, ainoastaan liikuttaa rahaa. Sellaista on suuri osa työstä. Näiden ihmisten arvottaminen korkammalle on harhaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
työtön pyörittää rahaa suomen talouden sisällä.
Tästä tulikin mieleeni se vanha vitsi Uppsalan ekonomeista: kaksi tällaista sankaria käveli kadulla ja osui eteen koiranpa*ka. Toinen sanoi toiselle, että "haukkaa tuosta pa*kaa, niin saat 10000 kruunua". Toinen haukkasi ja toinen maksoi. Tämän jälkeen pa*kaa haukannut sanoi toiselle, että "otapa sinä vuorostasi haukku pa*kasta, niin saat 10000 kruunua". Toinen haukkasi ja toinen antoi rahat. Matka jatkui ja hetken päästä toinen ekonomeista lausui ääneen, että "oliko tuossa nyt mitään järkeä". Toinen siihen loihe lausumaan: "eipä juuri, mutta tehtiinpä 20000 kruunua liikevaihtoa".
No tähänhän me pyritään. BKT kasvaa kun joku rikkoo ikkunan ja toinen korjaa.
Rahan liikkumisen aktiivisuuden sijaan pitäisi ain
Korjaan: Työtön ei varsinaisesti tuota selkeästi mitattavaa rahallista hyötyä: Yleisesti ihmiset tuottavat kaikki hyötyä toisilleen ja muodostavat kulttuurin.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Monesti köyhät käyttää kaiken rahan yhteiskunnan hyväksi.
Koska heillä ei ole rahaa muuhun. Jos rahaa olisi tekisivät samat asiat kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Monesti köyhät käyttää kaiken rahan yhteiskunnan hyväksi.
Hmm, ja tämän talousopin tarjoaa SAK, VAS, Vihreät vai SDP?
ELi jos kaikki olisivat työttömiä tuella eläviä, lähikaupasta ruokansa ostavia, olisimme hyvin pärjäävä valtio?
Kerrotko vähän lisää ennen kuin otat lääkkeesi?
Idioottimainen peppukipuinen argumenttisi ei ole edes argumentti vaan argumenttivirhe. Olet suorittanut nollapostauksen.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Monesti köyhät käyttää kaiken rahan yhteiskunnan hyväksi.
Joo, pitäisi saada työttömiä lisää rutkasti Suomeen, niin saataisiin talouden rattaat oikein kunnolla pyörimään!
Mikä teissä on vikana, kun elätte ihan harhaisessa maailmassa?
Jos miettii yhteiskunnan talouden pyörittämistä, niin lapsiperheet, joissa on töissäkäyvät vanhemmat, ovat parhaita. Suurin osa rahasta menee kulutukseen ja maksavat veroja. Auton tarvitsevat, varainsiirtoverot, kun isompaa asuntoa pitää hankkia perheen kasvaessa. Mahdollisesti rakennuttavat taloa jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Monesti köyhät käyttää kaiken rahan yhteiskunnan hyväksi.
Koska heillä ei ole rahaa muuhun. Jos rahaa olisi tekisivät samat asiat kuin muutkin.
Työttömänä olen oppinut elämään vaatimattomasti. Minulla on kaikki mitä tarvitsen jo nyt. Usko pois, olen onnellisempi ilman työn taakkaa. Töitä ei kuitenkaan ole kaikille eikö ole parempi antaa työttömien työskennellä työttömänä jos he haluavat koska työttömiä on aina ja tulee aina olemaan. Koko sana t y ö t ö n on mielestäni virheellinen. Työ ei ole elämän tarkoitus.
Niin. Monesti köyhät käyttää kaiken rahan yhteiskunnan hyväksi.