Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen poika ja huonot välit
26.03.2024 |
Vanhin poikani on 19 vuotias. Hän asuu kotona vielä ja ei osallistu millään tavalla siivoukseen, ruoanlaittoon, pyykinpesuun, tai muihin kodinhoitoon. Omaa huonetta ei siivoa tai hoida. Vinkuu jatkuvasti rahaa ja autoa käyttöönsä, ja nukkuu vapaa-ajalla klo 16-17.00, vapaalla kun pelaa kaikki yöt. Käy kyllä ammattikoulua mutta sitäkin köy ns vasemmalla kädellä. Syö ihan järjettömiä määriä ruokaa ja kiukuttelee jos teemme keittoruokia.
Ei käy töissä vaikka jatkuvasti riidellään siitä että hänen olisi aika mennä jo töihin. Laiskasti hakee ehkä yhteen paikkaan kerran kuussa, eikä ymmärrä että töitä pitää hakea ihan tosissaan että niitä myös saa, ja että ottaa ihan mitä tahansa työtä, kun haaveilee automyyjäksi.
Olen puhunut, hyvällä ja pahalla, uhkaillut ja kiristänyt mutta mikään ei muutu. Jos jonkin kotityön kauhean väännön jälkeen suostuu tekemään, tekee sen täysin hutiloiden ja huonosti. Edes kaupassa ei osaa käydä, jos laitan kauppalistan niin tuo vääriä tuotteita, ei ymmärrä mikä ero on esim lehtisalaatilla tai jääsalaatilla. Polttaa tupakkaa johon kuluttaa viikkorahansa. Lisäksi hänellä on tyttöystävä joka vaatii pojalta että hänen täytyy tarjota hänelle ruokaravintolassa, maksaa leffalippuja ja ostella pikku lahjoja jotka lopulta maksetaan meidän perheen pussista. En oikein pidä hänen tyttöystävästään mutta minkäs teet, en voi puuttua pojan rakkauselämään. Olen kyllä puhunut että on kohtuutonta, että poika makselee asioita vaikka on rahaton opiskelija.
Olen yrittänyt puhua, kasvattaa ja opettaa kotihommia, ja muutoinkin mutta poika ei välitä tai kuuntele, mikään ei muutu. Lopulta keskustelut eskaloituvat pojan suuttumiseen ja tilanne muuttuu pattitilanteeksi.
Lisäksi poika kärttää että hänelle järjestetään ns kämppä tyhjäksi jolloin muu perhe lähtee pois esim hotellilomalle. Joka kerran kun olemme antaneet pojan jäädä kotiin yksin, on kotona jokin hajonnut, erään kerran hajotti antiikkituolin ja toisen kerran pakastin meni rikki kun poika oli huonosti laittanut pakastimen oven kiinni loman aikana ja iso kokoinen kaverinsa oli hypännyt kännissä tuolille ja jalka katkesi tuolista. Puhumattakaan että hänen hoidossaan kaikki kukat ja viherkasvit olivat kuolleet.
olen yrittänyt kaikkeni, mutta aina kun yritän puhua tai puuttua asioihin poika suuttuu ja meidän välit huononee huononemistaan.
Ja siis tuohon 15 vuotiaaksi meillä oli vielä erittäin lämpimät ja rakastavat välit.
Tilannetta ei auta yhtään se, että olen itse täysin erilainen ihminen luonteeltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan kuin poikani. Olemme täysin eri aaltopituudella ja meillä on kommunikointi vaikeuksia. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla, mutta tilanne vain pahenee jos yritän puuttua asioihin. Koen syyllisyyttä ja vihaa. Inhoan, sitä että emme ymmärrä toisiamme ja sitä että emme vain jotenkin pääse samalle aaltopituudelle,
Nuoremman pojan kanssa ei ole mitään hankaluutta, hän on täysin toisenlainen kuin isoveljensä. Hän on auttavainen ja vastuuntuntoinen ja hoitaa hyvin asiansa niin kotona kuin koulussa.
Kommentit (22)
Se että on täysi-ikäinen ei tarkoita että olisi aikuinen. Mun mielestä koulu on riittävästi vaadittu nuoren työksi.
Tietysti kotitöitä pitää tehdä, tee vaikka lista mitä pitäisi tehdä että saa vaikka sen auton lainaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monoa vaan persuksille käyttää vaan tilannetta hyväksi!
Mä ottaisin tyttöystävän kanssa suoraan puheeksi tuon rahan, kun sä ne ostokset kerran maksat, niin todellakin on oikeus puuttua asiaan.
Sitäpaitsi jos mun lapsella on kumppani ketä en kelpuuta, niin ei ole kauan...
Vierailija kirjoitti:
Se että on täysi-ikäinen ei tarkoita että olisi aikuinen. Mun mielestä koulu on riittävästi vaadittu nuoren työksi.
Tietysti kotitöitä pitää tehdä, tee vaikka lista mitä pitäisi tehdä että saa vaikka sen auton lainaan.
Ei auta. Pojalla on kavereita joilla on autot käytössä ja menee sitten niillä. Lisäksi kun alan vaatia asioita niin heti tilanne muuttuu riidaksi, kun poika suuttuu ja silloin ei kuuntele ketään eikä mitään. En jaksa riidellä joka päivä ja poika on yliherkkä kaikelle palautteelle.
Isänsä ei jaksa kuunnella ja tilanne päättyy siihen että isänsä suuttuu ja sanoo että nyt pitää lopettaa ja poika lähtee kavereilleen ja mikään ei muutu.
Älä anna rahaa.
Älä jätä kämppää tyhjäksi.
Älä kuuntele mitään aukomista.
Ruokana on sitä mitä on. Jos ei kelpaa, ei ole pakko syödä. Jonain päivänä ei välttämättä ole valmista ruokas ollenkaan. Sitä voi tehdä itsekin, jos on nälkä, mutta silloin tehdään kaikille.
Älä pese sen pyykkejä, vaan käske pestä itse.
Pistä se huoneen ovi kiinni, niin ei tarvitse nähdä sikolättiä.
Älä ainakaan auta miellyttämään sitä hyväksi käyttävää tyttöystävää.
Oliskohan nyt aika opetella rajanvetoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reilu kaveri haluaa itse korvata ne asiat mitä teillä on rikkonut. Mutta mun mielestä kyllä todella kilttejä nuoria jos tuossa on ainoat asiat mitä on saanut tuhottua....
Talossa on talon säännöt ja sinä säädät rajat huusholliin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä anna rahaa. Sano, että voit mennä töihin tienaamaan lisää. Pojalla varmaan vaikea olla nyt äidin ja vaativan tyttöystävän välissä. Ei ehkä halua tätä menettää. Saattaa jopa tiedostaa, että homma on vinksallaan.
Uskon silti, että tuo helpottaa.
Äläkö anna enää kämppää tyhjänä käyttöön. Rajaa vaikka noilla keinoin ensin.
Saat vamaan paljon vastauksia siitä, että itteppä kasvatit ja mahdollistat. Mutta helppo se on huudella muualta. Jotenkin sitä sortuu antamaan kun välit viileät.
Mutta hiukan kuitenkin rajaisin. Ja sitten kun koulusta valmistunut rajaisin vähän lisää.
Pistä ap kova kovaa vasten. Teet niitä ruokia ,mitä parhaaksi näet. Hän voi syödä tai olla syömättä. Älä anna hänelle yhtään ylimääräistä rahaa ,koska on kotona täyshoidossa. Kun vaadit häneltä kotitöitä, siis edes huoneensa kunnossa pitoa ja yleistä siisteyttä. Ilmoita tiukasti, että jos ei hän viitsi tehdä mitään , saa hommata oman vuokra-asunnon. Sinne hän saa asumistukea , opintorahaa ja toimeentulotukea.
Ei muuta kuin välit vaan poikki.Siperia saa opettaa. Ei pidä paapoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano että menee vankilaan lepokotiin äkkiä nauttimaan elämästä.
Kysyisin ensinnäkin, että missä päin asutte? PK-seudulla voi olla haastavaa saada oma kämppä nuorelle. Meillä oli vähän sama tilanne, mutta avustimme poikaa omaan kämppään. Voitko tehdä sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
19 v on vielä aika vähän, ei ole käynyt armeijaa sun muuta. Kyllä tuo onnistuu vielä, älä huolehdi itsellä pojat muuttaneet kotoa 21 v.
Pääasia että pidät hyvät välit poikaa niin käy koulut loppuun
Sehän tässä on ongelma että mitä enemmän puutun sitä enemmän välit huononee. Pojalla on ADD ja se vaikeuttaa paljon hänen toimintakykyään, koulunkäynti on aina ollut vaikeaa ja asioiden hoito vaikeaa.
On jäänyt myös kiinni Kannab***iksen käytöstä jolloin vanhempina pyysimme huumepoliisia pitämään koulutuksen sen poikaporukan kanssa jotka olivat tätä kokeilleet. Onneksi yhden pojan vanhemman kaveri oli huumepoliisi ja saatiin varhainen puuttuminen tähän. Ja asia päättyi hyvin.
vanhempana pelottaa, että jos potkaisen pojan kotoa, siirtyy vaan pahempaan suuntaan. Pelkään että alkaa kaljotella ja syrjäytyy yhteiskunnasta ja valvoo kaikki yöt jne.
Asumme Helsingissä vuokralla, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta hankkia pojalle mitään omistusasuntoa.
Ja siis meillä meni todella hyvin tuohon 15 vuotiaaksi asti mutta nyt tuntuu että poika muuttui aikuistuessaan johonkin vieraaseen mieheen josta en tykkää yhtään. Pelkään että tilanne pahenee pojan osalta jos muuttaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistä pihalle. Kyllä ne siivet kantaa, Siperia opettaa.
En katsoisi päivääkään tuommoista pers*ilyä.
Mitä perseilyä? Monilla nuorilla on tuo vaihe elämässään niin silloinko pitäisi just pistää pihalle, päin vastoin pitää Siperian ymmärtää että joskus koittaa se aika kun nuori alkaa arvostaa sitä että hänet on hyväksytty.
Vierailija kirjoitti:
Sehän tässä on ongelma että mitä enemmän puutun sitä enemmän välit huononee. Pojalla on ADD ja se vaikeuttaa paljon hänen toimintakykyään, koulunkäynti on aina ollut vaikeaa ja asioiden hoito vaikeaa.
On jäänyt myös kiinni Kannab***iksen käytöstä jolloin vanhempina pyysimme huumepoliisia pitämään koulutuksen sen poikaporukan kanssa jotka olivat tätä kokeilleet. Onneksi yhden pojan vanhemman kaveri oli huumepoliisi ja saatiin varhainen puuttuminen tähän. Ja asia päättyi hyvin.
vanhempana pelottaa, että jos potkaisen pojan kotoa, siirtyy vaan pahempaan suuntaan. Pelkään että alkaa kaljotella ja syrjäytyy yhteiskunnasta ja valvoo kaikki yöt jne.
Asumme Helsingissä vuokralla, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta hankkia pojalle mitään omistusasuntoa.
Ja siis meillä meni todella hyvin tuohon 15 vuotiaaksi asti mutta nyt tuntuu että poika muuttui aikuistuessaan
Älä potkaise pois nyt kun on krittiinen aika. Meillä oli sama, poika muuttui ihan eri ihmiseksi yhtäkkiä ja rupesi kulkemaan baareissa kun meni lukioon. Pelkkää kauhua koko aika, sai aina pelätä mihin lähti, päätyi. Asutaan Helsingissä niin arvaatte että vaihtoehtoja oli saatavilla.
Onneksi sitten sai jatko-opinnot amk ja löysi nykyisen avopuolison, ei luovutettu missään vaihessa vaikka lähellä oli. Nyt hyvä omatunto ja helpotus
Tuo käytös kertoo siitä, että pössyttelee edelleen ja miksi annat viikkorahaa? Tuon ikäisen pitäisi jo käydä duunissa tai muuttaa omilleen. Sinun elatusvelvollisuus on jo päättynyt. Pistä kamat pihalle ja sarjoita lukot uusiksi, jos ei anna avaimia. Mitään puhelin sun muita laskuja et todellakaan tarvi maksella. Tuon ikäinen voi hakea opiskelija-asuntoa tai -solua, mihin hakee asumistukea, samoin saa opiskelijatuen tuon ohessa ja tarpeen mukaan opiskelijalainaa. Pks-alueella näitä on saatavilla, ihan kohtuuhinnoilla, kunhan ei hae keskusta-alueelle. Automyyjäksi tuosta jäppisestä ei ole, jos käytös on tuon mukaista, samoin armeija tulee jäämään väliin, jos oikeasti on tuo ADD-diagnoosi. Taidat olla provo, kun kerrot omistusasunnon hankkimisesta penikalle, jos muutoin asutte vuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että on täysi-ikäinen ei tarkoita että olisi aikuinen. Mun mielestä koulu on riittävästi vaadittu nuoren työksi.
Tietysti kotitöitä pitää tehdä, tee vaikka lista mitä pitäisi tehdä että saa vaikka sen auton lainaan.
Ei auta. Pojalla on kavereita joilla on autot käytössä ja menee sitten niillä. Lisäksi kun alan vaatia asioita niin heti tilanne muuttuu riidaksi, kun poika suuttuu ja silloin ei kuuntele ketään eikä mitään. En jaksa riidellä joka päivä ja poika on yliherkkä kaikelle palautteelle.
Isänsä ei jaksa kuunnella ja tilanne päättyy siihen että isänsä suuttuu ja sanoo että nyt pitää lopettaa ja poika lähtee kavereilleen ja mikään ei muutu.Onko isä nyt poikasi biologinen isä? Puhut alussa että nuorempi poikasi on kiltti, tottelee isäänsä niin olisiko että tämä isompi olisikin eri liitosta ja kapinoi uusperheen systeemiä vastaan. Harvemmin isä ja poika noin ottaa yhteen että pitää lähteä kotoa
Ei tarvi tapella, kun teet listan, mitkä asiat pitää hoitaa tällä viikolla. Seuraavalla viikolla teet uuden listan. Jos on tietty päivä laita tehtävän kohdalle se.
Vedä rajat ja pidä niistä kiinni. Kommunikoi ne selkeästi, niin silloin ei tarvi riidellä eikä urputtaa. Itse et vain tee enää yksipuolisia palveluksia sille. Jos kyselee puhtaita vaatteita, sano että pese (ja neuvo tai auta ekalla kerralla, jos ei osaa).
Jos haluaa lainata autoa, ostakoon itse bensat ja vaadit, että viikon hommat on sitä ennen tehty. Voit myös vaatia esim. pesemään auton vastineeksi. Samoin jos annat rahaa, vaadi hommat tehdyksi sitä ennen. Mutta älä sittenkään anna paljoa.
Omallakin pojalla luultavasti ADD, mutta diagnosoimaton. Ei millään meinaa saada hoidettua asioita, joten autan niissä, mutta vaadin, että osallistuu siihen itse. Joskus pilkon hänelle ne tehtävät osiin, koska pitkät ohjeistukset ei vain mene perille, vaikka muuten on älykäs. Käytännön asiat sujuu, mutta monesti niistäkin joutuu muistuttamaan ja jankuttamaan, ja sitten taas on vastahakoinen käskettynä, vaikka muuten on vastuullinen, avulias ja tekee kyllä kotihommia. Tienaa omat rahansa ja ostaa myös ruokaa kotiin ja maksaa autonsa kulut ja ostaa vaatteet itse. Ei pyydä rahaa eikä tuhlaa muutenkaan. Auton ostin ja opiskelukämpän kalusteet ym. Olen auttanut taloudellisesti ja muutenkin paljon enemmän kuin itseäni autettiin, mutta apu kulkee myös kotiväen suuntaan.
Mutta pitää tehdä lista ja siitäkin pitää joskus muistuttaa. Ja kommunikoida ei-käskemällä. Outo ristiriita, kun on tosi vastuullinen tyyppi muuten, mutta nuo kaksi asiaa, toiminnanohjaus ja vastahakoinen käskyjen noudattaminen.
Tuon ikäisten aivot on kuitenkin vielä kesken kehityksen, varsinkin pojilla ja varsinkin tässä nykyisessä digiyhteiskunnassa, joten kasvatustyö jatkuu vielä. Kannattaa joskus myös muistella omaa nuoruutta. Minullekin oli monet asiat vaikeita, osittain kyllä eri asiat.
Ei siis potkita pihalle, vaan laitetaan ne rajat ja kasvatetaan vieläkin. Ehkä me molemmat havahduttiin vähän myöhässä siihen, että lapset kasvoi jo "aikuisiksi". Jutellaan asiallisesti silloin kun on sopiva hetki. Ei tunnekuohun keskellä. Kerro myös, että välität ja haluat hänen parastaan. Ja muista huumori ja mukavat jutut. Kysele joskus neuvoa jossain asiassa, mistä poika tietää enemmän yms. Kyllä se tästä.
Pistä pihalle. Kyllä ne siivet kantaa, Siperia opettaa.
En katsoisi päivääkään tuommoista pers*ilyä.