Aikuinen poika ja huonot välit

Vanhin poikani on 19 vuotias. Hän asuu kotona vielä ja ei osallistu millään tavalla siivoukseen, ruoanlaittoon, pyykinpesuun, tai muihin kodinhoitoon. Omaa huonetta ei siivoa tai hoida. Vinkuu jatkuvasti rahaa ja autoa käyttöönsä, ja nukkuu vapaa-ajalla klo 16-17.00, vapaalla kun pelaa kaikki yöt. Käy kyllä ammattikoulua mutta sitäkin köy ns vasemmalla kädellä. Syö ihan järjettömiä määriä ruokaa ja kiukuttelee jos teemme keittoruokia. 

Ei käy töissä vaikka jatkuvasti riidellään siitä että hänen olisi aika mennä jo töihin. Laiskasti hakee ehkä yhteen paikkaan kerran kuussa, eikä ymmärrä että töitä pitää hakea ihan tosissaan että niitä myös saa, ja että ottaa ihan mitä tahansa työtä, kun haaveilee automyyjäksi. 

Olen puhunut, hyvällä ja pahalla, uhkaillut ja kiristänyt mutta mikään ei muutu. Jos jonkin kotityön kauhean väännön jälkeen suostuu tekemään, tekee sen täysin hutiloiden ja huonosti. Edes kaupassa ei osaa käydä, jos laitan kauppalistan niin tuo vääriä tuotteita, ei ymmärrä mikä ero on esim lehtisalaatilla tai jääsalaatilla. Polttaa tupakkaa johon kuluttaa viikkorahansa. Lisäksi hänellä on tyttöystävä joka vaatii pojalta että hänen täytyy tarjota hänelle ruokaravintolassa, maksaa leffalippuja ja ostella pikku lahjoja jotka lopulta maksetaan meidän perheen pussista. En oikein pidä hänen tyttöystävästään mutta minkäs teet, en voi puuttua pojan rakkauselämään. Olen kyllä puhunut että on kohtuutonta, että poika makselee asioita vaikka on rahaton opiskelija. 

 

Olen yrittänyt puhua, kasvattaa ja opettaa kotihommia, ja muutoinkin mutta poika ei välitä tai kuuntele, mikään ei muutu. Lopulta keskustelut eskaloituvat pojan suuttumiseen ja tilanne muuttuu pattitilanteeksi.

Lisäksi poika kärttää että hänelle järjestetään ns kämppä tyhjäksi jolloin muu perhe lähtee pois esim hotellilomalle. Joka kerran kun olemme antaneet pojan jäädä kotiin yksin, on kotona jokin hajonnut, erään kerran hajotti antiikkituolin ja toisen kerran pakastin meni rikki kun poika oli huonosti laittanut pakastimen oven kiinni loman aikana ja iso kokoinen kaverinsa oli hypännyt kännissä tuolille ja jalka katkesi tuolista. Puhumattakaan että hänen hoidossaan kaikki kukat ja viherkasvit olivat kuolleet. 

 

olen yrittänyt kaikkeni, mutta aina kun yritän puhua tai puuttua asioihin poika suuttuu ja meidän välit huononee huononemistaan. 

Ja siis tuohon 15 vuotiaaksi meillä oli vielä erittäin lämpimät ja rakastavat välit. 

Tilannetta ei auta yhtään se, että olen itse täysin erilainen ihminen luonteeltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan kuin poikani. Olemme täysin eri aaltopituudella ja meillä on kommunikointi vaikeuksia. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla, mutta tilanne vain pahenee jos yritän puuttua asioihin. Koen syyllisyyttä ja vihaa. Inhoan, sitä että emme ymmärrä toisiamme ja sitä että emme vain jotenkin pääse samalle aaltopituudelle, 

Nuoremman pojan kanssa ei ole mitään hankaluutta, hän on täysin toisenlainen kuin isoveljensä. Hän on auttavainen ja vastuuntuntoinen ja hoitaa hyvin asiansa niin kotona kuin koulussa.