Mikä mun lapsessa on vikana??
Mua surettaa kuulla, kun lapsi tulee kotiin ulkoa ja sanoo olleensa yksin ulkona kun ei kaverit leiki.
Ovat alkaneet jättämään mun lapsen pois leikeistä :(
JA vaikka olen ihan vaan kysynyt asiallisesti heidän äideiltä miksi näin niin vastaavat vaan etteivät voi sille mitään jos heidän lapsensa eivät halua leikkiä just sun lapsen kanssa! Ja ettei lasta voi sellaiseen pakottaa.
Paloi tietenkin hermot tuollaiseen, mut en mä nyt sitä niille näyttänyt.
Itse olen aina sanonut omalle lapselle et toisetkin otetaan mukaan leikkeihin eikä ketään jätetä ulos leikeistä. SIksi mun lapsi ei ymmärrä miten toiset sit tekeekin noin.
Ja vaikka nyt olenkin äiti niin ei mun lapsessa ole mitään vikaa miksei hänen kanssa voisi leikkiä.
Hän on reipas, sosiaalinen ja kiltti/mukava 5v poika.
... ja kohta tulee kuitenkin varmaan teiltä haukkuja eikä kannustuksia ollenkaan...
Kommentit (19)
kuten teidän perheessä asiat onkin. Onko mahdollista pojan hankkia muitakin kavereita ettei olisi pelkästään näiden junttien varassa? Joku harrastus vaikkapa jossa tutustua muihin lapsiin jos nyt oli kyse naapuripiiristä kuten ymmärsin.
ei tietenkään! Nuo muut ne vasta yksinkertaisia ja höynäytettäviä ovat kun lyöttäytyvät kimpassa yhtä vastaan.
Josko voisit mennä lapsen mukaan ulkoilemaan, niin aika pian varmasti näkisit mitä siellä tapahtuu.
lapset, kun eivät kovin pitkää aikaa aikuisen nähdenkään osaa esittää muuta, mitä todellisuus on. Ja alle kouluikäiset tarvitsevat vielä kovasti sosiaalisissa taidoissa meidän aikuisten neuvoja.
Mukavia yhteisiä ulkoiluja teille:)Toivottavasti asiat järjestyvät.
Pihaleikeissä, jos on vaikka saman taloyhtiön lapset ulkona, kyllä tuonikäisten pitäis mun mielstä leikkiä kaikkien kanssa, jos on suurinpiirtein samanikäisistä kyse...
eli aikuisetkin varmaan voivat vaikuttaa? Etkö voisi kysyä lasten vanhemmilta mikseivät pojat halua leikkiä poikasi kanssa, ja jos kunnon syytä ei ole, niin pyydät vanhempia kertomaan lapsilleen että poikasikin pitää ottaa leikkiin? Kyllä mä ainakin sanoisin lapselle jos tuollaisen tilanteen huomaisin, paitsi jos se syrjitty lapsi kiusaa muita.
Ehkä te voisitte hankkia lapselle joankun hienon Stigan jos sitä ei jo ole, niin alkaa seura kelvata?!
kohtelemaan kaikkia tasavertaisinaan, ja juuri ottamaan kaikki leikkiin mukaan jne.
Olen siis kasvattanut lapsestani pienen diplomaatinalun. Vaan sepä ei kaikkien pirtaan sovikaan - jo lapsetkin herkästi luokittelevat toinen toisiaan ja järjestävät salaliittoja liittoutuen toiset toisiaan vastaan. Tämmöinen puolueeton, ei-liittoutuva lapsi koetaan sitten tietyn käyttäytymismallin omaavassa piirissä ei-sopivaksi; kun ei se kerta liittoudu ja kohtele jotakuta epäreilusti niin ei kai se sitten pidä meistä.
Onneksi minun lapseni kohdalla aika paransi tilannetta. Eka- ja tokaluokalla tuota leikistä pois jättämistä oli enemmän, mutta nyt kun lapsi on kolmannella niin on pidetty ja haluttu kaveri. Luultavasti juuri reiluutensa, luotettavuutensa ja puolueettomuutensa takia.
Minun lapseni on tyttö, ja pienten tyttöjen maailma voi olla todella julma. Mutta niinhän se voi olla myös pienten poikien maailma julma.
kesällä kun olin pihassa oman taaperon kanssa ja seurailin noita pihan penskoja kun keskenään temuavat päiväkaudet että kyllä osaa olla raakaa pienten ihmisten maailma... joka päivä jotakin syrjittiin tms...
Oma poikani on hieman varautunut eikä uskalla mennä oudompien lasten leikkeihin mukaan.
Pelkäsin kovasti, että pojasta tulee yksinäinen, joten päätin alkaa itse aktiiviseksi: olen kutsunut pojan tarhakavereita meille kotiin leikkimään, löytänyt hänelle mieluisan urheiluharrastuksen, puistossa juttelen muiden lasten äitien kanssa jne.
Kyllä kannatti: nyt on poikaakin alettu kutsua kavereiden luo kylään :-)
kyseessä on siis pihapiirin lapset.
Olen kanssa huomannut sen miten lapset voikin olla julmia!
En halua opettaa lastani siihen, että ostan hänelle hienoja leluja joilla pääsisi esittelemään "paremmuuttaan" ja saamaan suosiota. Ei se ole oikein, minun kasvatuksessani.
Lapsi pitää huomata hänenä itsenään, ei sen ympäröimän krääsän kautta.
Ymmärrän toki pointtisi, joka ehdotit stigan ostoa.
Olen toki jo valmiiksi miettinyt, että lapsi lähtee parin vuoden kuluttua opettelemaan aikidoa, jotta osaa sitten puolustautua jos häntä kiusataan! Ehkä sitten löytyy sitä kunnioitusta viimein...
JA oppisi myös poika itse sen kautta muutakin hyödyllistä tulevaisuuteensa, toivottavasti! :)
Mut sinne on nyt vielä aikaa... eikä auta tähän hetkeen.
ap
sinne pihaan seuraamaan lasten leikkejä.
Itsepuolustuslajeja saa käyttää muuten vain, itsepuolustukseen. Henkiseen väkivaltaan jota tuo leikeistä jättäminen on, ei. Mutta et varmaan ollut aikidolla kunnioituksen saamisessa ihan tosissasi.
ja olemme tulleet tulokseen, että lapset vaan on niin erilaisia. Oma tyttöni on aika ujo, mutta itsetunnoltaan kuitenkin vahva. Jos hän käy sanomassa, että muut lähtevät kauemmas leikkipuistoon ja kiellän häntä menemästä, hän toteaa kavereille "tulkaa hakemaan kun tuutte takaisin". Jos leikit eivät suju yhdessä, tulee tyttöni kotiin ja alkaa leikkiä omiaan. Useimmiten kuitenkin leikit sujuu.
Naapurin tyttö taas on sellainen, että ottaa helposti itseensä. Jos hänen pitää olla oman pikkuveljen "vahtina" eli pysyä omassa pihassa, niin hän loukkaantuu siitä että muut eivät halua jäädä heidän pihaan. Hän kokee sen voimakkaasti kiusaamisena ja itkee asiaa äidilleen.
Tällä haluan siis sanoa, että lapsetkin näkevät maailman erilailla. Omiani yritän ainakin kasvattaa siihen, että eivät olisi turhan herkkiä muiden lasten sanomisille ja tekemisille.
niin he eivät uskalla enää käydä kimppuun. Tämän olen kokenut myös ihan henkilökohtaisesti - ja siksi laitoin molemmat lapseni ensin painiin, sitten muihin kamppailulajeihin.
En todellakaan halunnut, että lapseni joutuvat kokemaan samaa tönimistä ja lätkimistä, mitä itse jouduin.
Nyt kun sana on kiirinyt, että lapseni ovat jopa menestyneet kisoissa jne, niin KERTAAKAAN ei ole nämä kiusaajatyypit tulleet enää potkimaan ja tekemän ilkeyksiään.AIna voi tietenkin jotain sattua, mutta nyt lapseni osaavat ainakin puolustautua, esim. väistää tai tarttua niin lujasti kiinni käsistä, ettei perusjamppa saa otettaan irti.
Myönnän, että nautin tästä tiedosta.
Sanokaa, mitä sanotte, mutta uskon tehneeni oikeat ratkaisut tämän asia suhteen.
Suisttelen kaikille täyspäisille ihmisille kamppailulajeja itsepuolusustuksen vuoksi.
Itsepuolustuslajeja saa käyttää muuten vain, itsepuolustukseen. Henkiseen väkivaltaan jota tuo leikeistä jättäminen on, ei. Mutta et varmaan ollut aikidolla kunnioituksen saamisessa ihan tosissasi.
Tosissani olin sillä, että se tuo kunnioitusta lastani kohtaan sillä, että häntä ei kiusata enää, ei ainakaan ruumiillisesti.
Ja jos et tiennyt sinä num. 11 niin aikidossa painotetaan ja opetetaan kuinka sitä lajia tulee käyttää!! Eli sitä käytetään puolustamiseen eikä huvin vuoksi.
Ja viimiseen asti tulee ymmärtääkseni välttää ne ns. iskut, eli käytetään ensin väistöjä sekä toisen heittoja olan yli.
Jolla pääsee näyttämään, ettei kannata mulle alkaa uhoon :)
Jos he silti käyvät vielä päälle, tulee sitten vasta ne puolustusliikkeet käyttöön.
13.
Kun kaikki tietävät, että harrastaa kampailulajeja niin he eivät uskalla enää käydä kimppuun.
Suisttelen kaikille täyspäisille ihmisille kamppailulajeja itsepuolusustuksen vuoksi.
Juuri tuo on oma näkemykseni myös asiaan.
Ja asiaa Aikidosta, tietämättömille !!
Aikido - itsensä voittamisen taito
Aikido on kaiken ikäisille ja kokoisille, aktiivisille ihmisille sopiva budolaji. Aikidossa harjoitellaan taistelutaitoa, jonka avulla voi torjua hyökkäyksen vahingoittamatta hyökkääjää pysyvästi. Ajatus perustuu vastustajan voiman hyväksikäyttöön, tasapainon horjuttamiseen ja pyöreään, spiraalinomaiseen liikkeeseen.
Aikidon varsinainen päämäärä ei kuitenkaan liity itsepuolustukseen vaan itsensä voittamiseen. Lajin tarkoitus on ymmärtää väkivallan mielettömyys ja etsiä rauhallisia tapoja ratkaista ristiriitoja. Aikidon tarkoitus on suojella elämää, eikä vahingoittaa muita.
Aikido kehittää yleiskunnon lisäksi tasapainoa, koordinaatiokykyä ja notkeutta. Lajin aloittamiskynnys on matala, sillä harrastuksen alkuvaiheessa edetään rauhallisesti ja luodaan vankka perusta myöhemmille haasteille. Monille aikidosta tulee elinikäinen harrastus, jopa elämäntapa. Aikidossa ei kilpailla.
Vanhempien tehtävä on kasvattaa heistä parempi käytöksisiä!
joten et todellakaan tiedä kuinka kelju hän voi olla muita lapsia kohtaan. Eikä hän tietenkään sitä sitten sulle kerro vaan hakee sympatiaa leikkimällä säälittävää. Että ehkä kannattais nyt putsata oma pesä ensin ennenkun alkaa sotkemaan muiden asioita ja haukkumaan muita.
No meillä päin ei todellakaan 5-vuotiaat yksin leiki pihalla eivätkä varsinkaan hoida yksin kaverisuhteita.
Mä tekisin niin, että te vanhemmat (oletan, että sulla on puoliso) menette ulkoiluihin mukaan ja järkkäätte kaikille lapsille yhteisiä leikkejä. Vaikka pelaatte kaukalopalloa pihalla (lumikasoista maalit, jokaiselle maila käteen ja sählypallo). Tai sitten teette vaikka hankeen radan ja siinä hippaa tai mitä nyt keksitte.
Näytätte vanhempien esimerkillä kaikki lapset voivat leikkiä yhdessä. Samalla näkee senkin miten se ryhmädynamiikka sujuu ja voi puuttua tosiaan kaikkiin kinoihin heti tuoreeltaan.
On toki leikkinyt tuolloin puistossa muiden lasten kanssa, mutta itse olen ollut lähettyvillä. Noita sosiaalisia taitoja on toki tullut harjoiteltua päviäkodissakin, vaikka meidän neitokaisella ei niissä ongelmaa olekaan olut. Nyt 6v. on vasta alkanut olemaan kavereiden kanssa pihalla "ilman valvontaa".
niin he eivät uskalla enää käydä kimppuun. Tämän olen kokenut myös ihan henkilökohtaisesti - ja siksi laitoin molemmat lapseni ensin painiin, sitten muihin kamppailulajeihin. En todellakaan halunnut, että lapseni joutuvat kokemaan samaa tönimistä ja lätkimistä, mitä itse jouduin. Nyt kun sana on kiirinyt, että lapseni ovat jopa menestyneet kisoissa jne, niin KERTAAKAAN ei ole nämä kiusaajatyypit tulleet enää potkimaan ja tekemän ilkeyksiään.AIna voi tietenkin jotain sattua, mutta nyt lapseni osaavat ainakin puolustautua, esim. väistää tai tarttua niin lujasti kiinni käsistä, ettei perusjamppa saa otettaan irti. Myönnän, että nautin tästä tiedosta. Sanokaa, mitä sanotte, mutta uskon tehneeni oikeat ratkaisut tämän asia suhteen. Suisttelen kaikille täyspäisille ihmisille kamppailulajeja itsepuolusustuksen vuoksi.
Kyllä tuosta tekstistä saa ihan muun vaikutelman. Pätemistä on monenlaista, mutta niinhän se menee elämässä. Kyllä suosittelisin mielummin ap:lle että laittaa lapsensa johonkin harrastukseen. Sieltä niitä kavereita tulee, jopa hyvässä lykyssä tuntee kouluun mennessä monia samaa harrastavia luokaltaan tai koulustaan. Meillä toimi ja siitä olen iloinen.
miten noi kaverikuviot menee. Miksi joidenkin kamuja on kaikki ja toisten ei kukaan. Mikä selittää toverisuosion ja millaiset jätetään ulkopuolelle joka paikassa. Meillä sama ongelma, et ole yksin :(