Ihastuminen aikuisena on eri tavalla raastavaa, kuin nuorena
Realiteetit pysyy mielessä, vaikka toinen olisi kuinka ihana. Ja loppu tukemana on, ettei tästä voi tulla mitään välimatkan, elämäntilanteiden ja muiden syiden vuoksi.
Ehkä tämä on minulle opetus. Miten elää hetkessä ja nauttia siitä, mitä hetkeksi saa. Ja sitten opetella antamaan olla.
Kommentit (2)
Mulla pysyy järki kädessä aina johonkin pisteeseen asti ja aina tunnen, että nyt olen aikuistunut ja osaan nähdä asiat järkevästi. Kunnes sitten pääkoppa sekoaa ja järki jää johonkin taustalle huutelemaan. Jos todella haluaisi olla järkevä, niin pitäisi katkaista aivan kaikki yhteydenpito ihastuksen kohteeseen heti kun selviää pieninkin tekijä, joka puhuu suhteen järkevyyttä vastaan.
Ei ole mahdollista alkaa leikkiä vain vähän ja pitää järkeä päässä, paitsi jos toinen on oikeasti epäviehättävä. Ja kukapa (nainen ainakaan) lähtisi edes leikkimään täysin epäviehättävän ihmisen kanssa, johon ei ole ihastunut.
Jaa. Mä en varmaan nuorena ihastunut tarpeeksi kovasti. Nyt viisikymppisenä ei ole saanut järkeä päähän vaikka kuinka tiedostaa ettei tämä ole hyväksi itselle. Eikä toinen edes ole aina niin ihana.