Vauva kertoo pahoinpitelystä silmillään

http://www.iltalehti.fi/perhe/2011021613196942_pr.shtml





Keskiviikko 16.2.2011 klo 08.29

Merkit vauvojen pahoinpitelystä näkyvät usein silmistä.



Verkkokalvon verenvuodot ovat tyypillisiä seurauksia pienen lapsen ravistelusta. Silmätautien erikoislääkäri Tanja Nevalainen pitääkin tärkeänä, että lapselle tehdään aina silmänpohjan tutkimus, jos epäilyt pahoinpitelystä ovat heränneet.



Uusia lasten pahoinpitelytapauksia ilmaantuu jatkuvasti, joten ennaltaehkäisyssä on vielä paljon tekemistä, Nevalainen toteaa Lääkärilehdessä.



- Lasten vanhemmat eivät usein ymmärrä ravistelun seurauksia. Ellei siihen puututa, se usein toistuu. Uhrit on tunnistettava varhain sekä lapsen että hänen sisarustensa suojelemiseksi. Jo pahoinpitelyepäilyistä on lääkärin tehtävä lastensuojeluilmoitus viipymättä, muistuttaa Nevalainen.



Tiedon levittäminen ravistelun seurauksista synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa on Nevalaisen mukaan osoittautunut hyödylliseksi.



Kolmannes pahoinpitelyistä jää tunnistamatta



Imeväisikäiset vauvat ovat erityisen alttiita ravistelun aiheuttamille vammoille. Pahoinpitely ei kuitenkaan läheskään aina aiheuta ulkoisia merkkejä, joten sitä ei helposti tunnisteta. Jopa noin kolmannes pahoinpitelyistä jää ensikäynnillä tunnistamatta.



Usein ravisteltu lapsi tuodaan päivystykseen esimerkiksi oksentelun, tajunnanhäiriöiden, hengityskatkosten, huonon ruokahalun tai vain ärtyneisyyden vuoksi.



Suurella osalla ravistelluilta lapsilta löytyy jopa useita verenvuotoja verkkokalvon eri kerroksista. Jos verenvuotoja näkyy, olisi herkästi epäiltävä pahoinpitelyä. Toisaalta pahoinpitelyn mahdollisuus ei häviä, vaikka silmäverenvuotoja ei olisikaan, toteaa Nevalainen.



Suurin osa ravistelluista lapsista on alle vuoden ikäisiä vauvoja. Jopa kolmannes näistä potilaista menehtyy, ja monille hengissä selvinneille jää pysyviä vaurioita. Katsekontaktin puuttuminen ja silmän mustuaisten huono reagointi valolle liittyvät vahvasti kuolemanriskiin. Myös verkkokalvon verenvuodot lisäävät kuoleman todennäköisyyttä.



Nevalaisen lisäksi katsausartikkelin tekijöinä ovat professori Kai Kaarniranta, dosentti Tuomo Puustjärvi sekä ylilääkäri Matti Kontkanen.





STT