Tsempatkaa röökittömyyteen! Maanantaina viimeisen kerran polttanut
Aika hyvin mennyt tähän asti, mutta nyt tekee hulluna mieli.
Nikotiinisuihke käytössä, mutta kaipaan sitä hetkeä kun menee itsekseen polttamaan ja omiin ajatuksiin.
Kommentit (13)
Itsellä tuli satunnaisia mielitekoja vielä 6v lopetuksesta. Sen jälkeen ei ole enää tullut. Savuton 11v!
Jotain 25 vuotta sitten lopetin heittämällä tupakat roskiin. E halua mitalia.
Ajattele, ens maanantaina voit jo sanoa että viikon olet ollut polttamatta! Monet sanoo, että eka viikko on vaikein.
Lopetin n. 6 vuotta sitten enkä kadu hetkeäkään savuttomana.
Tupakka haisee todella pahalle niille ihmisille, jotka eivät itse polta.
Kehosi ja kuntosi paranevat ja tulet olemaan todella tyytyväinen savuttomuuteesi jo muutaman kuukauden sisään.
Kokeile miten toimii nikotiinipurkka. Poltin 15~~v itselle tuli lähinnä oksennusrefleksejä kun poltti röökin purkan jälkeen mikä autto huomattavasti lopettamiseen. Oli kyllä muitakin syitä mutta tuo oli iso plussa. Ja nikotiinipurkan käyttö loppui kun jouduin olemaan n. viikon ilman sitä kun ei ollut mahdollista saada sitä.
Jos selviät ensimmäisen viikon tai kaksi niin sitten helpottaa.
Ajat sitten lopettaneena tiedän tuskan. Älä anna periksi. Hommaa korvaushoito jos ei jo ole. Se helpottaa juuri niihin himon hetkiin, jotka harvenevat ajan myötä.
Ota porkkana ja mene sen kanssa itseksesi omiin ajatuksiin. Tai omena, banaani tai mitä nyt sattuukaan sellaista olemaan, jos ei ole niin kauppaan jos vain mahdollista hakemaan. Etkä ota nikotiinisuihketta siinä.
Vierailija kirjoitti:
Ajat sitten lopettaneena tiedän tuskan. Älä anna periksi. Hommaa korvaushoito jos ei jo ole. Se helpottaa juuri niihin himon hetkiin, jotka harvenevat ajan myötä.
Ja heti jatkan. Olihan sulla se korvaushoitokin. Ilman sitä olisi vielä hankalampaa. Ja tapahan se kaikkein vaikein selättää on.
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin 3 vuotta sitten 40 vuotta kestäneen tupakoinnin, sain avukseni vieroituslääkkeet. Nikotiiniriippuvuudesta pääsin eroon muutamassa viikossa. Vaikeinta oli luopua totutusta tavasta mennä ulos sauhuille. Polttelin lähes yksinomaan kotioloissa ja kävin tupakilla ulkona tietyssä paikassa. Tapariippuvuudesta pääsin lopulta sillä keinolla eroon, että kävin istuskelemassa tupakointipaikallani ilman tupakkaa milloin kahvimukillisen kanssa, milloin jotain hedelmää tai vaikka porkkanaa mutustellen. Tupakan tuoksu tuntui houkuttelevalta vielä kuukausienkin päästä lopetuksesta, mutta sitten tuoksu vain muuttui yhtäkkiä vastenmieliseksi. Lopetuspäätöksen jälkeen en sortunut kuitenkaan kertaakaan tupakoimaan vaikka houkuttelevia tilanteita kyllä oli.
Kysyn mielenkiinnosta, kun itsekin olen lopettanut noin 3v sitten. Kun päätit ettet polta enää, niin oliko sulla niin, että ei ole enää mitään tekemistä. Ihan kun se rööki määrittelee mitä tekemistä on. Esim, jos juo kahvia aamulla ja partsilla selaa instan läpi, niin ilman röökiä ei sitä pysty tekemään ja mene aikaa totutteluun aivan kaikkeen.
Alku aina hankalaa, tsemppiä kovasti! Itselläni nyt 27 vuotta savutonta elämää takana, ja tupakoinnin lopettaminen kylöä elämäni parhaimpia päätöksiä! Itseä auttoi kun luin mitä kaikkea hyvää elimistössä tapahtuu lopettamisen jälkeen. Aina kun alkoi tehdä mieli palasin näihin faktoihin. Vaikeinta oli juuri se totuttu tapa ja siitä irti päästäminen mutta korvasin ne hetket milloim ennen tupakoin, muilla jutuilla ja pikkuhiljaa ei enää tullut pakottava tarve sauhuille. Kyllä se siitä, hieno päätös ja pudä siitä kiinni!
Ketjussa on erinomaista kokemusasiantuntijatukea. Sanoisin myös ihan toisentyyppisen tsemppinäkökulman oman terveytesi parantamisen lisäksi: kun lopetat, lakkaat kuulumasta siihen monen mielestä ärsyttävään tai säälittävään 10-15 prosentin väestönosaan, joka pilaa terveytensä lisäksi ulkonäkönsä ja monesti ympäristönsä viihtyvyyden ja näyttää tupakoidessaan kovin ressukalta.
Minä lopetin 3 vuotta sitten 40 vuotta kestäneen tupakoinnin, sain avukseni vieroituslääkkeet. Nikotiiniriippuvuudesta pääsin eroon muutamassa viikossa. Vaikeinta oli luopua totutusta tavasta mennä ulos sauhuille. Polttelin lähes yksinomaan kotioloissa ja kävin tupakilla ulkona tietyssä paikassa. Tapariippuvuudesta pääsin lopulta sillä keinolla eroon, että kävin istuskelemassa tupakointipaikallani ilman tupakkaa milloin kahvimukillisen kanssa, milloin jotain hedelmää tai vaikka porkkanaa mutustellen. Tupakan tuoksu tuntui houkuttelevalta vielä kuukausienkin päästä lopetuksesta, mutta sitten tuoksu vain muuttui yhtäkkiä vastenmieliseksi. Lopetuspäätöksen jälkeen en sortunut kuitenkaan kertaakaan tupakoimaan vaikka houkuttelevia tilanteita kyllä oli.