Huono itsetunto siitä, kun moni tuntuu tekevän jotain "siistiä", ja itse ei osaa mitään.
Onko muilla tullut tällaista fiilista, jos olette käyneet vaikka luokkakokouksissa, jossa olette nähneet vanhoja luokkalaisia? Joku on lääkäri, toinen muusikko ja kolmas vaikka lentäjä. Itse olen ihan tavallinen duunari ilman vahvuuksia.
Kommentit (12)
Ja mikä sinua estää opiskelemasta? Yhä useammalla aikuisella on useampi tutkinto suoritettuna.
Nyt kun aloitat harjoittelemisen esim. puoli tuntia päivässä niin vuoden päästä olet jo hyvä
Sulla on vaan heikko omanarvontunto.
Oothan sä hyvä kadehtimaan. Taito se on sekin.
elämästä tulee siistiä siinä vaiheessa kun lakkaa välittämästä kuinka siistiltä vaikuttaa muiden silmissä, yleensä ikä auttaa siinä. Enkä tarkoita terveen välittämiskyvyn hävittämistä. Ihmiset elää niin paljon omassa päässään ettei valtaosaa voisi vähempää kiinnostaa mitä teet, joten tee sitä mikä sua kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä sinua estää opiskelemasta? Yhä useammalla aikuisella on useampi tutkinto suoritettuna.
Tässä taas yksi liberaalivassari, joka uskoo tyhjä taulu -teoriaan.
Kun ikää tulee niin ei välitä enää paskaakaan muitten taidoista ja tekemisistä. Olen 58 v.
Vierailija kirjoitti:
Kun ikää tulee niin ei välitä enää paskaakaan muitten taidoista ja tekemisistä. Olen 58 v.
Miksi näin tapahtuu?
ap
Kenenkään elämä ei ole täydellistä. Opi tunnistamaan hyvät asiat omassasi. Kyllä niitä on.
Mulla on takana loistava tulevaisuus 😂 hienosti kouluttauduin amkissa, mutta työllistyin ja jumiuduin p*skahommiin. Yritin hakea koulutusta vastaavaa tossa ohessa, en saanut, joten opiskelin uuden ammatin. No ei työllistänyt sekään, kiitos suhdanteiden eikä olkapää kestä tehdä täyttä päivää tuota mukavaa, mutta fyysistä työtä. Vuosien varrella pari burnouttia ja boreouttia ja nyt työttömänä. V*tuks män. Enkä voi harrastuksillakaan flexata, koska urheilulajissani olen huonohko, soittaakin osaan vain kotitarpeisiin jos siksikään. Ainoa mitä nyt oon saanu aikaiseksi niin hyvän kokoinen osakesalkku ja pääomatulot niin ei näin työttömänäkään niin ahdista olla. Mitä nyt kaikki vttuilee.
He osaavat löytää elämänsä hyvät puolet ja kertovat niistä.
Jos kaksi samanlaisen elämän elänyttä duunaria menisi luokkakokoukseen ja toinen valittaisi kaikesta: puolisosta, kodista, säästä ja teinien oikuista, ja toinen tuumaisi että hänen elämänsä on valmis, puolison kanssa juotiin aamukahvit ja että teinit kirjoittavat tähän aikaan vuodesta työpaikkahakemuksia, niin kumpi olisi sinusta menestyjä ja kumpi ei? Muistutan että molemmat ovat eläneet samanlaisen elämän.
Oli muuten aika erikoinen luokkakokous, jos siellä oli 40 lentäjää, muusikkoa ja lääkäriä plus sinä. Hyvässä seurassa olet kasvanut ;)
En tunnista. Jos itsetuntosi on taidoista kiinni, hyvä uutinen on se, että voit opetella jonkun hienon taidon, jolla fleksata seuraavassa luokkakokouksessa. Mikä estää?