Kysy kätilöopiskelijalta

Missä opiskelet?

Oliko vaikea päästä opiskelemaan?

Oliko sinulla jotain aiempaa alan koulutusta? Kauanko koulu kokonaisuudessaan kestää?

Mikä on ollut hienointa/kivointa? Entä mikä vaikeinta/kamalinta?

Kuinka paljon harjoitteluja on?

Miten erikoistuminen tapahtuu; onko valittavana synnytyssali tai synnyttäneiden vuodeosasto vai onko vaihtoehtoja enemmän ja missä vaiheessa valinta pitää tehdä? Vai onko edes mitään erikoistumista?

sinulla mitään käsitystä, kuinka hyödyllinen synnytysvalmennus oikeasti on?



nimim. miettii onko siitä hyötyä..

mikä on ollut kammottavinta mitä olet nähnyt tähän asti työssäsi tai työharjoittelussa tms?



Onko jonkun majava järkyttänyt? Kakkaava synnyttäjä? Peräpukamat? Suonikohjut?

ei kestä päihdeäitejä ja abortteja.

Hyvä niin, koska niihinkin on pakko suhtautua asiallisesti.



Mites sinä?

Opiskelen Jyväskylässä. Meitä hakijoita oli päälle 400 ja 17 otettiin sisään, joten onhan tuo prosentuaalinen osuus melko pieni. Tosin tuskinpa jokainen noista neljästäsadasta oli ihan tosissaan hakenut kouluun, vaan osa varmaan haki ns. varavaihtoehtona.



Lukiopohjalla itse lähdin opiskelemaan. 2/3 meistä on lukiopohjaisia ja 1/3 lähihoitajia aiemmalta koulutukseltaan. Koulutus kestää 4,5 vuotta.



Hienointa ja kivointa on mielenkiintoisten asioiden oppiminen etenkin harjoitteluissa. Mitään kamalaa ei ole koulutuksen aikana vastaan tullut enkä ole mitään kovin vaikeana pitänyt, mutta tokihan kätilöllä on suuri vastuu päättää ja toimia nopeasti ja itsenäisesti, joten tietynlaista luonnetta kyllä tarvitaan.



Meidän koulussa opiskellaan ensin sairaanhoitajaksi ja sen jälkeen kätilöksi ja kätilöopinnot ovat ikään kuin erikoistumisopintoja. Sh-opinnoista noin puolet oli harjoittelua ja klö-opinnoista noin 2/3 tehdään harjoitteluina. Kaikki tekevät samat harjoittelut, joten valinnanvaraa ei ole. Kätilöopintojen aikana harjoitteluja on naistentaudeilla, synnytysvuodeosastolla, synnytyssalissa, äitiysneuvolassa, äitiyspoliklinikalla ja riskiraskauksien osastolla.



Toivottavasti näistä oli apua! :)



ap

Vastaus synnytysvalmennuksesta: Koen että ensisynnyttäjälle on kyllä hyödyllinen, etenkin jos ei ole itse ottanut kovasti asioista selvää. Eikä toki tarvitsekaan ottaa. Jonkin verran "valmennettavat" saavat ohjailla aiheita eli keskustellaan niistä asioista, mistä haluatte.



ap

Mitä ajattelet imetyksestä? Miten tuet vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, ja milloin annat lisämaitoa?

Kuten jo mainitsin ensimmäisessä vastauksessa, en ole mitään kammottavaa kohdannut. Ehkä se on kiinni siitä, miten asioihin asennoituu.



ap

ei kestä päihdeäitejä ja abortteja.

Hyvä niin, koska niihinkin on pakko suhtautua asiallisesti.

Mites sinä?

Itse koen, että päihdeäiditkin ovat ihmisiä ja he ansaitsevat tarvitsemansa avun. Oma kantani aborttiin on ehkä vanhempaa väestöä liberaalimpi, tapauskohtaisia asioita ovat aina. Omat asenteeni eivät kuitenkaan näy työskentelyssäni.

ap

Mitä ajattelet imetyksestä? Miten tuet vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, ja milloin annat lisämaitoa?

Mielestäni äidinmaito on parasta ravintoa lapselle ja äitejä on tuettava imetykseen. Siitä ei kuitenkaan saa tehdä peikkoa/pakkopullaa, vaan jokaiselle on annettava tarvittava informaatio ja sen jälkeen vapaus valita, kuinka haluaa lastansa ruokkia.

Synnyttänyttä äitiä tuen ohjaamalla imetysasioita, kertomalla faktoja imetyksestä ja ohjaamalla kädestä pitäen eri imetysasentoja, kerron lapsen oikeasta imuotteesta ja vastaan vanhempien kysymyksiin.

Lisämaidon antaminen on monipiippuinen asia, mutta oma kantani on, että lisämaitoa tulee antaa silloin, kun sille on lääketieteellinen peruste. Esimerkiksi merkittävä painonlasku (yli 10%) on asia, jonka kohdalla harkitsen lisämaitoa. Toki tässäkin tilanteessa äidinmaito on ensisijainen ravinnonlähde. Imetyksen jälkeen voidaan ottaa syöttöpunnitus ja jos huomataan, että lapsi on saanut hyvin maitoa, en antaisi lisämaitoa. Kuitenkin jos lapsi on saanut rinnasta vain muutaman gramman, tarjoaisin äidille mahdollisuutta lisämaitoon.

ap

Oletko joutunut avustamaan kuolleen vauvan synnytyksessä/vauva on kuollut syntymän jälkeen? Miten sellaiseen tilanteeseen valmennetaan?

Itse koen, että päihdeäiditkin ovat ihmisiä ja he ansaitsevat tarvitsemansa avun. Oma kantani aborttiin on ehkä vanhempaa väestöä liberaalimpi, tapauskohtaisia asioita ovat aina. Omat asenteeni eivät kuitenkaan näy työskentelyssäni. ap

Olet oikea ihminen oikealla alalla! Susta tulee hyvä kätilö varmasti :)

Turha on hoitoalalle änkäytyä jos pitää valittaa kaikesta kamaluudesta. Ja tarkoituksena on auttaa ja tukea, ei syyllistää!

hoitoalalla minäkin...

Oletko joutunut avustamaan kuolleen vauvan synnytyksessä/vauva on kuollut syntymän jälkeen? Miten sellaiseen tilanteeseen valmennetaan?

Itse en ole ollut mukana kuolleen lapsen synnytyksessä enkä ole myöskään kohdannut synnytystä, jossa lapsi kuolisi. Näitä tilanteita tulee onneksi harvoin, mikä tarkoittaa sitä, ettei rutiinia näihin tilanteisiin pääse syntymään. Tämän vuoksi nämä tilanteet ovat kokeneillekin kätilöille ainutlaatuisia ja vaativat erityistä keskittymistä synnytyksen hoitoon.

Meitä opiskelijoita on mielestäni valmennettu vajavaisesti näihin tilanteisiin, mutta totta on myöskin se, että nämä tilanteet opettavat parhaiten. Itse koen, että tärkeintä tällaisessa tilanteessa on rehellinen informointi vanhemmille, myötäeläminen ja turvallisuuden tunteen turvaaminen kaikesta ikävästä huolimatta.

ap

tai käyttekö jollain tapaa läpi tietynlaista avoimuutta synnyttäjän valintoja kohtaan. Ts. jos itse sattuisit olemaan vahvasti sitä mieltä, että synnyttäjän on hyvä selvitä mahdollisimman pitkään rentoutumalla, liikkumalla tms. ja synnyttäjä itse haluaa kipulääkityksen, niin miten toimit?



Itsellä oli todella paha ristiriita oman lähes vastavalmistuneen kätilön kanssa ja hän teki ratkaisuja kipulääkityksestä täysin minulle kertomatta. Koen itse sen jälkikäteen todella loukkaavana, ihan kun minulla ei olisi tarpeeksi tuntemusta omaa kroppaa kohtaan.



Niin mitä muuten ajattelet minkä verran synnyttäjällä pitää saada olla itsellä valtaa päättää asioista synnytyksen aikana ja mitenkä paljon teidän päätöksiä pitää vaan kunnioittaa?

että menee häpykarvojen kanssa vai ilman niitä synnyttämään?

osaako kätilö suhtautua siihen normaalisti vai pyörtyykö ja juoksee pois?

tai käyttekö jollain tapaa läpi tietynlaista avoimuutta synnyttäjän valintoja kohtaan. Ts. jos itse sattuisit olemaan vahvasti sitä mieltä, että synnyttäjän on hyvä selvitä mahdollisimman pitkään rentoutumalla, liikkumalla tms. ja synnyttäjä itse haluaa kipulääkityksen, niin miten toimit?

Itsellä oli todella paha ristiriita oman lähes vastavalmistuneen kätilön kanssa ja hän teki ratkaisuja kipulääkityksestä täysin minulle kertomatta. Koen itse sen jälkikäteen todella loukkaavana, ihan kun minulla ei olisi tarpeeksi tuntemusta omaa kroppaa kohtaan.

Niin mitä muuten ajattelet minkä verran synnyttäjällä pitää saada olla itsellä valtaa päättää asioista synnytyksen aikana ja mitenkä paljon teidän päätöksiä pitää vaan kunnioittaa?

Koulutuksen aikana ei olla käyty läpi avoimuutta synnyttäjän valintoja kohtaan, sillä opettajat varmasti pitävän itsestäänselvyytenä sitä, että valintoja osataan kunnioittaa.

Omasta mielestäni ei ole oikeanlaista synnytystä tai ainutta oikeaa kivunlievitysmenetelmää. Itse ainakin kunnioitan jokaisen toiveita synnytyksen suhteen ja toki toteutan niitä niin pitkälle kuin pystyn. Mielestäni on hienoa, että toiset haluaa synnyttää "luomuna", mutta yhtä arvokkaana pidän päätöstä käyttää kipunlievitystä. Jokainen synnytys on arvokas ja ainutlaatuinen eikä sitä arvota synnyttäjän tekemät valinnat.

Ristiriitatilanteita ja äidille aiheutunutta mielipahaa tulee varmasti usein niissä tilanteissa, joissa kätilö on jotakin mieltä siitä, miten olisi kannattavinta ja turvallisinta toimia, mutta kätilön näkemys eroaa äidin näkemyksestä. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kätilöt perustelevat päätöksiään ja mielipiteitään äideille, sillä sen avulla äitikin saattaa ymmärtää paremmin, miksi asiat joskus täytyy tehdä tavalla, jota hän ei itse ensisijaisesti valitsisi.

Mielestäni äidillä tulee olla oikeus vaikuttaa oman synnytyksen kulkuun niin pitkälle kuin se on mahdollista. Kuten jo aiemmin mainitsin, joskus on turvallisuuden vuoksi tärkeää, että asiat tehdään toisin kuin ne on suunniteltu. Toisaalta äidinkin tulisi muistaa, että etenkin ponnistusvaiheessa asioita helpottaa kätilön kuunteleminen ja ohjeiden noudattaminen. On hienoa, jos äiti uskaltaa luottaa kätilöiden toimintaan ja siihen, että he tekevät parhaansa, että vauva syntyy turvallisesti.

ap

että menee häpykarvojen kanssa vai ilman niitä synnyttämään?

Eipä tuolla juuri merkitystä ole, että onko karvoja ajeltu. Karvoja joudutaan raakkaamaan sektioviillon alapuolelta, jos tehdään sektio, mutta se on nopea homma eikä haittaa ollenkaan, jos karvoja on.

ap

että sinusta tulee ihana kätilö?



Tuli hyvä mieli vastauksistasi, sinunlaisesi haluaisin saada synnytykseen mukaan..



Jatka valitsemallasi tiellä, selvästi se on omasi. Sydämesi ja tietotaitosi on jo mukana..=)

osaako kätilö suhtautua siihen normaalisti vai pyörtyykö ja juoksee pois?

Tuskin kukaan kätilö pyörtyy tai juoksee pois ;) Oman kokemukseni mukaan voisi sanoa, että kätilöt ovat kyllä lähes kaiken kokeneita ja nähneitä eikä he kovin helposti pois tolaltaan mene.

ap