Lue keskustelun säännöt.
Mitä eroa on kunnioituksella ja pelolla?
12.03.2024 |
Otsikko. Eipä siihen mitään voi lisätä. Niin yksinkertainen kysymys.
Kommentit (43)
Etkö tosissasi näe eroa niiden välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelko aiheuttaa sen, että haluaa juosta kirkuen karkuun. Kunnioitus ei aiheuta sellaista.
Toinen on positiivinen, toinen negatiivinen tunne. Esim. psykopaatti ei näitä erota toisistaan.
Kunnioitus ansaitaan, pelotella osaa kuka vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnioitan vanhempiani, mutta en pelkää heitä. Pelko saa välttelemään asioita, kunnioitus ei. Kunnioitus kohdistuu aina johonkin tunnettuun asiaan, mutta pelätä voi tuntematontakin, ja sitä kutsutaan ksenofobiaksi.
Samaa mieltä kaikkien ylläolevien kanssa. Lisään vielä, että kunnioituksen/pelon kohde ei ehkä helposti tiedä, kummasta on kyse. Arvata voi siitä, hakeutuuko muut seuraan vapaaehtoisesti vai pakolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös olemassa asia nimeltä "pelonsekainen kunnioitus". Mutta onko olemassa kunnioitusta ilman pelkoa? Onko olemassa pelkoa ilman kunnioitusta? Tjaa, no, ainaskin jos kohtaan moottorisahamurhaajan niin tunnen puhdasta pelkoa, ja todennäköisesti vain "juoksen kirkuen karkuun" (kuten joku muu jo kommentoi pelkoon liittyen), mutta enpä minä kunnioitusta tunne yhtään jotain moottorisahamurhaajaa kohtaan. Eli en ajattele mitään hyvää moottorisahamurhaajasta, en tunne häntä kohtaan mitään positiivista. Käsittääkseni kunnioitus on positiivinen tunne. Pelko taitaa olla negatiivinen tunne.
Paitsi että: käsittääkseni monetkin sanovat että on olemassa positiivinen pelko eli "terve pelko". Sellainen pelko joka tarkoittaa sitä että tajuat oman parhaasi. Eli sellanen pelko joka pelastaa sun oman hengen kun moottorisahamurhaaja lähestyy sinua. Eli on olemassa negatiivinen ja positiivinen pelko.
Negatiivinen pelko: estää sinua tekemästä toivomiasi asioita. Esim vaikka toivoisit ryhtyväsi yrittäjäksi koska yrittäjyys on suuri unelmasi, niin et ryhdy koska pelkäät että jos yrityksesi kaatuu niin menet konkurssiin, menetät kaiken, elämäsi menee pilalle.
Positiivinen pelko: pelastaa henkesi. Esim pakenet moottorisahamurhaajaa.
Mutta... onko kunnioitus aina positiivista? Vai onko olemassa myös negatiivista kunnioitusta? Jonkun pitäisi varmaan kertoa että mitä kummaa se kunnioitus oikein on.
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitan vanhempiani, mutta en pelkää heitä. Pelko saa välttelemään asioita, kunnioitus ei. Kunnioitus kohdistuu aina johonkin tunnettuun asiaan, mutta pelätä voi tuntematontakin, ja sitä kutsutaan ksenofobiaksi.
Hyvä vastaus. Tosin perinteen, sosiaalisen paineen tai kuka nyt minkäkin syyn takia saattaa kuvitella kunnioittavansa jotain, mitä ei oikeasti tunne - vaikkapa poliittisia päättäjiämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen on positiivinen tunne ja jälkimmäinen on negatiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaksi esimiestä. Toista kunnioitan ja toiselle pyrin aiheuttamaan mahdollisimman paljon hallaa. Kunnioitettava esimieheni on kannustava ja kohtelias. Epäkunnioitettava taas yrittää nujertaa muita. Eipä tiennyt epäkunnioittava esimies kenen kanssa joutui tekemisiin.
Vierailija kirjoitti:
Toinen on positiivinen, toinen negatiivinen tunne. Esim. psykopaatti ei näitä erota toisistaan.
Miksei psykopaatti erota näitä toisistaan? Koska ei tunne pelkoa? Onko Ap psykopaatti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveet ihmissuhteet perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, sairaat pelkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen on positiivinen, toinen negatiivinen tunne. Esim. psykopaatti ei näitä erota toisistaan.
Miksei psykopaatti erota näitä toisistaan? Koska ei tunne pelkoa? Onko Ap psykopaatti?
Psykopatia on persoonallisuushäiriö, jolle on tyypillistä empatian puute, sosiaalisten normien ja moraalisten rajojen rikkominen, manipuloiva käyttäytyminen ja usein myös aggressiivisuus. Psykopaatit voivat havaita ja ymmärtää kunnioituksen ja pelon käsitteet, mutta heidän tapansa kokea, arvostaa ja reagoida näihin tunteisiin voi olla merkittävästi erilainen kuin muiden ihmisten.
1. **Kunnioituksen ja pelon tunnistaminen**: Psykopaatit ovat usein taitavia lukemaan muita ihmisiä ja voivat tunnistaa, milloin heitä kunnioitetaan tai pelätään. He saattavat kuitenkin arvostaa näitä tunteita eri tavoin kuin muut. Psykopaatit saattavat nähdä kunnioituksen ja pelon välineinä, joita voidaan käyttää manipulointiin ja oman edun tavoitteluun.
2. **Kunnioituksen merkitys**: Vaikka psykopaatit voivat arvostaa kunnioitusta, heidän ymmärryksensä ja arvostuksensa sen suhteen voivat olla pinnallisia. He saattavat nähdä kunnioituksen enemmänkin asemana tai vallankäytön välineenä kuin aidon arvostuksen ja ihailun ilmauksena.
3. **Pelko**: Psykopaatit saattavat suosia pelon herättämistä toisissa, koska se on suoraviivainen tapa hallita ja manipuloida ihmisiä. He voivat käyttää pelkoa hyväkseen saavuttaakseen omat tavoitteensa, tietäen, että pelko on tehokas keino saada ihmiset tottelemaan tai käyttäytymään tietyllä tavalla.
4. **Empatian puute**: Psykopatian keskeinen piirre on empatian puute, mikä tarkoittaa, että psykopaatit eivät kykene tuntemaan tai ymmärtämään toisten ihmisten tunteita syvällisellä tasolla. Tämä empatian puute vaikuttaa siihen, miten he erottavat kunnioituksen ja pelon he saattavat ymmärtää nämä käsitteet kognitiivisesti, mutta eivät välttämättä tunne tai arvosta niiden syvempiä emotionaalisia merkityksiä.
5. **Hyväksikäyttö**: Koska psykopaatit näkevät sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutukset usein keinoina saavuttaa omat päämääränsä, he voivat tietoisesti pyrkiä herättämään joko kunnioitusta tai pelkoa hyödyntääkseen näitä tunteita. Heidän päätavoitteensa voi olla manipulointi ja kontrolli, ei aitojen, vastavuoroisten suhteiden rakentaminen.
On tärkeää huomata, että psykopatia ilmenee jatkumolla, ja sen oireet voivat vaihdella suuresti yksilöiden välillä. Vaikka jotkut psykopaatit saattavat käyttää hyväkseen pelkoa ja kunnioitusta manipulatiivisesti, toiset voivat osoittaa kykyä sopeutua sosiaalisiin normeihin paremmin, vaikkakin usein pinnallisella tasolla.
Kunnioittamaansa arvostaa, rakastaakin, ja haluaa olla tämän seurassa. Pelkäämäänsä usein samalla vihaa, mielellään antaa vielä joskus samalla mitalla takaisin, jos tilaisuus tulee. Sitä ennen karttelee. Aivan eri tunteet.
Nykyajan analyyttisessä mielenfilosofiassa suosituin teoria tunteista on komponentiaalinen tunneteoria. Sen mukaan tunteisiin sisältyy uskomuskomponentti ja volitiokomponentti.
Yksinkertaistettuna pelko on uskomus, että asia P voi tapahtua, ja halu että asia P ei tapahtuisi. Tällöin sanotaan, että "pelkään, että P", tai "hän pelkää, että P".
Kunnioitus on monimutkaisempi tunne, koska se ei kohdistu johonkin asiaintilaan, vaan ihmiseen, olentoon tai ehkä myös johonkin muuhun. Voimme kunnioittaa johtajaa, jokaista ihmistä, luontoa, tai jumalaa. Oma käsitykseni on, että nimellä "kunnioitus" kutsutaankin monia erilaisia asenteita, joista ainakaan kaikki eivät ole pelkkiä tunteita. Esimerkiksi se, että kunnioitan jokaisen ihmisoikeuksia, ei ole mikään tunne, vaan se on asenne, jonka tietoisesti valitsen kohdistaa jokaiseen ihmiseen. Sen sijaan kunnioitus, jota tunnen universumia kohtaan ihmetellessäni tähtitaivaan suuruutta, on tunne. Se tunne on ehkä lähellä iloa; tiedän, että universumi on mahtava, ja haluan että universumi on mahtava.
Kunnioitus on varmuutta, pelko epävarmuutta.
Vierailija kirjoitti:
On myös olemassa asia nimeltä "pelonsekainen kunnioitus". Mutta onko olemassa kunnioitusta ilman pelkoa? Onko olemassa pelkoa ilman kunnioitusta? Tjaa, no, ainaskin jos kohtaan moottorisahamurhaajan niin tunnen puhdasta pelkoa, ja todennäköisesti vain "juoksen kirkuen karkuun" (kuten joku muu jo kommentoi pelkoon liittyen), mutta enpä minä kunnioitusta tunne yhtään jotain moottorisahamurhaajaa kohtaan. Eli en ajattele mitään hyvää moottorisahamurhaajasta, en tunne häntä kohtaan mitään positiivista. Käsittääkseni kunnioitus on positiivinen tunne. Pelko taitaa olla negatiivinen tunne.
Paitsi että: käsittääkseni monetkin sanovat että on olemassa positiivinen pelko eli "terve pelko". Sellainen pelko joka tarkoittaa sitä että tajuat oman parhaasi. Eli sellanen pelko joka pelastaa sun oman hengen kun moottorisahamurhaaja lähestyy sinua. Eli on olemassa negatiivinen ja positiivinen pelko.
Negatiivinen pelko: estää sinua tekemästä toivomias
PS. Vielä tuosta pelosta, negatiivisesta pelosta. On fraasi "se ei pelaa joka pelkää". Se ilmeisesti liittyy juurikin negatiiviseen pelkoon. Eli jos meinaa jonkin riskin ottaa niin hyväksyy sen että siinä riskissä saattaa voittaa - ja toisaalta saattaa myös hävitä. Sehän riski kaikissa peleissä on - voitat tai häviät. Se peli voi tosiaan olla vaikkapa bisnespeli eli vaikkapa yrityksen perustaminen. Yrityksen kun perustaa niin on mahikset että yritys menestyy - ja on myös riski että yritys menee konkurssiin. Jos joku sitä konkurssia pelkää ylitsepääsemättömän paljon niin hän ei ala pelata ollenkaan eli pelko estää häntä perustamasta yritystä. Negatiivinen pelko siis liittyy siihen että itsellä on jokin toive, unelma, päämäärä, ja päästääkseen siihen päämäärään henkilön pitäisi ryhtyä joihinkin riskikkäisiin toimenpiteisiin... mutta kenties henkilö ei sille tielle uskalla lähteä, ei kenties uskalla lähteä tavoittelemaan unelmiaan. Henkilö tahtoisi "voittaa" muttei välttämättä uskalla lähteä pelaamaan ollenkaan jos liikaa pelkää "häviämistä".
Kun taas positiivisessa pelossa ei ole kyse mistään tuollaisesta. Ei ole kyse mistään riskista, pelistä, voitosta, vaihtoehdoista, puntaroinneista, arvioinneista, moraalista, arvoista,... Positiivisen pelon tilanteissa ei ole yhtikäs mitään voitettavaa! Koska kukapa mitään voisi voittaa kohdatessaan moottorisahamurhaajan? Kukapa unelmoisi siitä että voisi lähteä etsimään ja kohtaamaan moottorisahamurhaajia ja noiden kohtaamisten ansiosta saavuttaisi elämässään jotain suurta? No ei kukaan! Vaan siis: positiivinen pelko ainoastaan pelastaa ihmisen hengen. Positiivisen pelon ansiosta kukaan ei saavuta mitään merkittävää, vaan positiivisen pelon ansiosta ihminen vain selviytyy hengissä.
On yksinkertainen kysymys kyllä.