Rankaista vai rangaista?

ja rangaistus

rangaista66*G (rangaistava ks. erikseen) antaa rangaistus, saattaa rangaistukseen; ojentaa. Rangaista jkta rikoksesta, tottelemattomuudesta. Rangaista sakolla, sakottamalla. Petos rangaistiin ankarasti. Sellaista ei kukaan voi rankaisematta [= rangaistusta saamatta] tehdä. Kohtalo, elämä rankaisee [= huonosta t. väärästä elämästä joutuu myöhemmin kärsimään].

Urh., ark. Ruotsi pääsi rankaisemaan kahdesti tekemään kaksi maalia.



1. inf. rangaista



akt. ind. prees., yks. 1. rankaisen



akt. ind. imperf., yks. 3. rankaisi



akt. kond. prees., yks. 3. rankaisisi



akt. pot. prees., yks. 3. rangaissee



akt. imperat. prees., yks. 3. rangaiskoon



akt. 2. partis. rangaissut



pass. imperf. rangaistiin

http://suomisanakirja.fi/rangaista

http://suomisanakirja.fi/rankaista



Toisissa nettilähteissä sanan ilmoitetaan olevan "rankaista" mutta mainitaan, että "rangaista"-muoto tunnetaan myös (jossakin sen sanottiin olevan arkikielinen).



Omaan korvaan "rankaista" näyttää paremmalta tekstissä, tosin puheessa varmaan käytän joskus "rangaista".

rankaista on myös laajalti käytetty muoto. Google löytää rangaista-muotoa 10 kertaa enemmän, vaikka tietenkään google ei ole mikään auktoritetti tässä(kään) asiassa. Toimittajatkin käyttävät joskus muotoa rankaista, ja ainakin ennen Wordin oikoluku hyväksyi molemmat.



http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/



ja vielä:



Rangaista-verbin astevaihtelu tapahtuu astevaihtelun pääsäännön mukaan:



- Avotavun (vokaaliin päättyvä tavu) alussa on vahva aste.

- Umpitavun (konsonanttiin päättyvä tavu) alussa on heikko aste.



Koska rangaista-verbissä on äng-äänteitä, vaihtelu on nk (äng+k) --> ng (äng+äng).



Esimerkkejä:



"rankaisen" (kai-tavu päättyy vokaaliin, joten käytetään vahvaa astetta nk [äng+k])

"rangaistus" (gais-tavu päättyy konsonanttiin, joten käytetään heikkoa astetta ng [äng+äng])



Astevaihtelun pääsäännöstä on tietysti monia poikkeuksia, ja rangaista-verbin tapauksessa sekaannusta voikin aiheuttaa se, että useimmissa sanoissa, joissa on is-loppuinen konsonanttivartalo kuten rangaista-verbissä, astevaihtelu on pääsäännön vastaista (umpitavunkin alussa on vahva aste). Esimerkiksi vapista-verbin (konsonanttivartalo vapis-) astevaihtelu on pääsäännön vastaista: vapista, ei vavista.

Petos rangaistiin ankarasti.

Eeeeei... tuohan näyttää ihan väärältä. Eikö? :D

Finlexin haulla ei löydy ajantasaisesta lainsäädännöstä yhtään osumaa "rankaista" eikä "rankaisu", mutta löytyy haulla "rangaista". Ja osumia on myös ihan tuossa muodossa.

rankaista on myös laajalti käytetty muoto. Google löytää rangaista-muotoa 10 kertaa enemmän, vaikka tietenkään google ei ole mikään auktoritetti tässä(kään) asiassa. Toimittajatkin käyttävät joskus muotoa rankaista, ja ainakin ennen Wordin oikoluku hyväksyi molemmat.

<a href="http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/" alt="http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/">http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/</a&gt;

ja vielä:

Rangaista-verbin astevaihtelu tapahtuu astevaihtelun pääsäännön mukaan:

- Avotavun (vokaaliin päättyvä tavu) alussa on vahva aste.

- Umpitavun (konsonanttiin päättyvä tavu) alussa on heikko aste.

Koska rangaista-verbissä on äng-äänteitä, vaihtelu on nk (äng+k) --> ng (äng+äng).

Esimerkkejä:

"rankaisen" (kai-tavu päättyy vokaaliin, joten käytetään vahvaa astetta nk [äng+k])

"rangaistus" (gais-tavu päättyy konsonanttiin, joten käytetään heikkoa astetta ng [äng+äng])

Astevaihtelun pääsäännöstä on tietysti monia poikkeuksia, ja rangaista-verbin tapauksessa sekaannusta voikin aiheuttaa se, että useimmissa sanoissa, joissa on is-loppuinen konsonanttivartalo kuten rangaista-verbissä, astevaihtelu on pääsäännön vastaista (umpitavunkin alussa on vahva aste). Esimerkiksi vapista-verbin (konsonanttivartalo vapis-) astevaihtelu on pääsäännön vastaista: vapista, ei vavista.

Mitenkäs sitten esim. PONKAISTA, LINKAISTA, PINKAISTA ja VINKAISTA? :D

metsurin hommalta. Eli puunrankaa katkotaan