Onko psykologeja paikalla?

Lähestyn jo keski-ikää, mutta ylennyin vasta hiljattain uusiin työtehtäviin ja olo on ollut vähän kuin noviisilla koska uutta asiaa on vain niin paljon ja niiden sisäistämisessä menee oma aikansa. Kohtelu on ollut ajoittain nokittelevaa enkä ole välillä ottanut kollegoista selvää sanovatko asiasta vai purkavatko omaa turhautumista työn monimutkaisuuteen.

Nyt olen aistinut heidän käytöksessä kunnioittavamman sävyn. Ja se mitä on tapahtunut viime aikoina, niin ajauduin pariin konfliktiin syyttömänä osapuolena. Julkisessa tilaisuudessa puolustin itseäni ja tein selväksi että minun suututtamista kannattaa pelätä.

Kirjoitin aiheesta myös pari kirjettä joissa tein selväksi, että ylitseni ei kävellä tuosta vaan - ja erityisesti kirjoitin nuo kirjeet tahdikasta kieltä käyttäen.

Ja täysin saman ilmiön olen kokenut aiemminkin työelämässä ja harrastuksissa. Sinut nähdään tapettina, kunnes muut heräävät siihen että osaat myös suuttua. Uskon myös kirjoituksilla olevan voimaa, sillä monet kunnioittavat sitä jos tietävät etteivät kykene itse kirjoittamaan ajatuksiaan yhtä selkeästi.

Keskustelua aiheesta, kiitos.