Jos aikuiset lapset jäävätkin lapsuudenkotiinsa asumaan, voiko toimia?
Ei siis maatilalla, vaan ihan tavallisessa asumisessa. Voiko tällainen kahden sukupolven aikuisten "soluasuminen" onnistua? Millaiset pelisäännöt pitäisi olla?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Olen parikymppinen ja kaveri asuu yhä lapsuudenkodissa. On inhottavaa kuunnella, miten vanhemmat komentelevat häntä kuin uppiniskaista teiniä, jos kaveri vaikka puhuu minulle videopuhelua. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan yksin asumista.
Eli ainakin roolit pitää olla selvillä ja aikuisen lapsen itsenäisyyttä kunnioittaa.
Ei onnistu moneltakaan. Miten seurustelut järjestyisi ym. Hyi kamala, jos olisi pitänyt vanhempien kanssa asua yhtään enempää kuin asuin. Vanhemmat jäkättämässä asioista, jotka aikuinen haluaisi tehdä omalla tavallaan.
Ei toimi. Lähekkäin eri kodit tai talot ehkä jollain tavalla ok. Mikäli vanhempi ei ole kyttäri tai kontrollifriikki. Että on omaa elämää kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistu moneltakaan. Miten seurustelut järjestyisi ym. Hyi kamala, jos olisi pitänyt vanhempien kanssa asua yhtään enempää kuin asuin. Vanhemmat jäkättämässä asioista, jotka aikuinen haluaisi tehdä omalla tavallaan.
Eikä lapsi voi opetella omia tapoja
Vierailija kirjoitti:
Olen parikymppinen ja kaveri asuu yhä lapsuudenkodissa. On inhottavaa kuunnella, miten vanhemmat komentelevat häntä kuin uppiniskaista teiniä, jos kaveri vaikka puhuu minulle videopuhelua. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan yksin asumista.
Parikymppinen? Siis ihan lapsi vielä <3 Meidän 23v asuu kotona vielä tämän vuoden, ihan ollaan hyvissä ja tasapainoisissa väleissä eikä komennella aikuista. Yksin ehtii asua vielä myöhemminkin monta vuotta.
Ei toimi, paitsi oikeasti isossa talossa. Esim kartanossa, jossa lapselle voidaan järjestää oma siipi/asunto/alue.
Meillä on yhdellä sukulaisperhellä kartano ja ainakin kaksi lasta perheineen asuu vanhan äitinsä kanssa kartanoa tällä tyylillä. Kolmas lapsi taitaa asua jossain kartanon mailla ja neljäs sitten kauempana. Mutta noilla on tilaa PALJON ja silti välillä riitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parikymppinen ja kaveri asuu yhä lapsuudenkodissa. On inhottavaa kuunnella, miten vanhemmat komentelevat häntä kuin uppiniskaista teiniä, jos kaveri vaikka puhuu minulle videopuhelua. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan yksin asumista.
Parikymppinen? Siis ihan lapsi vielä <3 Meidän 23v asuu kotona vielä tämän vuoden, ihan ollaan hyvissä ja tasapainoisissa väleissä eikä komennella aikuista. Yksin ehtii asua vielä myöhemminkin monta vuotta.
Parikymppisiä ovat 20-29 -vuotiaat.
Kaveri on vanhempi kuin 23.
Onhan näitä nk peräkammarinpoikia. Miksei voisi olla peräkammarintyttöjäkin. Kaiketi se onnistuu, jos asioista sovitaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen parikymppinen ja kaveri asuu yhä lapsuudenkodissa. On inhottavaa kuunnella, miten vanhemmat komentelevat häntä kuin uppiniskaista teiniä, jos kaveri vaikka puhuu minulle videopuhelua. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan yksin asumista.
Kaveri on hyvä vaan ja etsii oman kodin, jollei vanhempien komentelu miellytä. Ei aikuisen ihmisen tarvitse norkoilla vanhempien nurkissa.
Olen parikymppinen ja kaveri asuu yhä lapsuudenkodissa. On inhottavaa kuunnella, miten vanhemmat komentelevat häntä kuin uppiniskaista teiniä, jos kaveri vaikka puhuu minulle videopuhelua. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan yksin asumista.