Nainen! Mikä on LEMPIMUSIKAALISI?
Kommentit (28)
Pullollinen hyvää viiniä. Tekee eetvarttia.
Pitääkö olla just musikaali? Operetti samaan?
Phantom of the opera ja vampyyrien tanssi <3
Phantom ykkönen <3 <3 <3
Les Miserables, itken aina kun näen sen. Kuuntelen soundtrackia säännöllisesti ja osaan kaikki biisit sanasta sanaan.
Myös Jesus christ superstar on viihdyttävä, ja musa toimii.
Billy Elliot musikaali. Nuorempana tanssin itsekin balettia ja muutakin, joten osaa suurin piirtein arvioida, kuinka järjettömän haastava tuo Billyn rooli on alun toisellä kymmenellä olevalle lapselle. Tämän lisäksi musikaali on muutenkin hyvä, hieno tarina, laulut, tanssit. Kaikki toimii. Kannattaa katsoa jos ei ole tuttu.
Sound of Music. Singin'in the Rain, hyvää musiikkia, 1920- lukua. Ja tietenkin Maija Poppanen.
Viulunsoittaja katolla. Täydellinen tarina ja ihana musiikki.
The Book of Mormon. Pidän South Parkista ja lahkomeiningit kiinnostavat.
En muista musikaalien ja elokuvien nimiä. Ei kannata ikinä kysyä multa noista. Todennäköisesti minä kysyn, minkä niminen elokuva on... ja luettelen sen elokuvan tapahtumat.
Jaa ääni täältäkin Viulunsoittaja katolla (miten ikinä tässä kohtaa taivutetaankaan). Näin ensimmäisen kerran lapsena Tampereen Työväen Teatterissa ja olin silloin jo myyty. Ritva Valkama oli huippu.
Ehdottomasti Hair. Milos Formanin ohjaama elokuva on huikea ja ne laulut upeita. En kyllästy siihen koskaan.
Elokuvana Billy Elliot on hyvä, sen loppukohtaus on yksi parhaista, mitä on.
Soita parkin musikaalijakson Randyn musikaali
En yleensä pdä musikaaleista mutta Lalaland on hyvä.
Ehkä Oopperan kummitus. En ole kauheasti musikaalien perään. Operetti ja ooppera on enemmän makuuni.
Vierailija kirjoitti:
Pillu
Taitaa olla aika avantgardi teos.
West side story. Ihanaa musiikkia ja aina ajankohtainen tarina, ihmisen rajattomasta itsekkyydestä ja tyhmyydestä. Rakkauskaan ei voita tyhmyyttä.
Näin vuosia sitten Lontoossa "musikaalin" The Rocky Horror Picture Show. Tunsin elokuvan läpikotaisin ja uskoin, että live-esitys olisi kamala, mutta se olikin hieno.
Punainen neilikka ja Vuonna85. Näin molemmat aikanaan Tampereella useampaan kertaan. Ne vain jotenkin vetosivat vaikka normaalisti en pidä musikaaleista. Myös Kakolan oli hyvä, senkin näin 2 tai 3 kertaa.