Luottamus uuden kumppanin kanssa

Tosiaan taustallani on erittäin pitkän parisuhteen ja avioliiton päättyminen pettämiseen kumppanin puolta. Tämä aikanaan romutti minut täysin (kun oma itsetunto oli heikko jo alunperin) ja aihetta käytiin silloin yksilö- ja parisuhdeterapioissa puimassa mutta lopulta kaikki päättyi eroon. Eron koin hyvänä ja koin "puhkeavani kukkaan" sen jälkeen. Voin oikein hyvin itseni kanssa ja opin taas nauttimaan elämästä.

Kuvioihin on tämän jälkeen tullut uusi kumppanin, mutta olen alkanut havaita että kärsin em. pettämistrauman vuoksi luottamusongelmista. Uusi kumppanini on aivan ihana ja rakasta häntä todella paljon, eikä hän ole mitenkään koskaan antanut minkäänlaista aihetta minun pelätä pettämistä (itseasiassa heti suhteen alussa uusi kumppanini teki selväksi ettei mitään pettämistouhuja sitten puolin ja toisin), mutta huomaan että jotenkin kokoajan silti pelkään "koska se pettää". Koetan etsiä merkkejä kokoajan ja asia pyörii mielessäni ihan liikaa. Kaikkia skenaarioitkin mietin että kenen kanssa voisi pettää, milloin, missä... Tässäkin syytän traumaa, koska ex-puoliso osasi niin täydellisesti salata kaiken että en ollut koskaan sekuntiakaan pettämistä epäillyt ja asia oli minulle aivan järkyttävä shokki paljastuessaan. 

Onko kellään jakaa kokemuksia samantyyppisestä tilanteesta ja mikä sinua on auttanut?  En kuitenkaan millään haluaisi elää loppuelämääni yksi kiitos ex-kumppanin aiheuttamien traumojen... onko sitä taas marssittava psykoterapiaan vaikka pörssi sitä ei kestäisikään? Kun pelkkä puhuminen aiheesta ei tunnu riittävän, sitä olen luottoystäväni kanssa kokeillut paljonkin aiheen ympärillä, vaan tarvisin jotain konkreettisempia keinoja miten tästä minun luottamusongelmastani pääsisi eroon. En kuitenkaan halua olla pelkäävä ja sairaalloisen mustasukkainen kumppani tulevaisuudessa ja sitä tulen olemaan jos en ala asialle itseni kanssa jotain tehdä