Te jotka arvostelette tilannetta

Missä joku ei ole tarjonnut asioita vanhoille vanhemmilleen, kuten vaikka matkoja tai sitten paheksutaan sitä että on vastaanottanut apuja jos sitä on tarjottu:

Eikö teille ole käynyt mielessä, että se ei johdu siitä että ei arvostaisi omia vanhempia tai ei ajattelisi että hekin vioisivat tykätä tuollaisista hömpötyksistä, vaan ihan siitä, että jos esim. sen lapsen taloudellinen tilanne ei ole hyvä vähän vaikea tarjota,vaikka kuinka haluaisi. Jos voittaisin lotossa ison summan, kyllä siitä jo muutkin saisi osansa kun kerrankin olisi varaa.

Vähän eri siis 5000€ tuloilla kehuskella vieneensä vanhemmat etelään ja ihmettelee sitten paheksuen, jos joku pienempituloinen ei ole ikinä vienyt.

Monilla saattaa olla niin, että koska sillä vanhemmalla tai isovanhemmalla on ollut ehkä jonkin verran varaa tarjota jotain, on hän ehkä itse tarjoutunut auttamaan esim. ostamalla tavaraa tai muuta.

Vastavuorousuuden puute ei siis ole mitään silkkaa itsekkyyttä. Ja entäs nämä jotka perivät miljoonataloja ja ovat vielä itse hyvätuloisia, pitäisikö heidän kieltäytyä kun vastavuoroisuus ei varmaan täyty tai nämä joilla hyvät tulot,eikä mitään onhelmia, pitäisikö kieltäytyä lahjousta isovanhemmilta, onhan tuo nyt ennenkuulumatonta rahaa rahan luokse toimintaa.

Mutta jos huonompituloiselle se mummi tai pappa ostaa läppärin, niin johan muristaan kun vanhemmat ei "ota vastuuta" lasten kuluista. Ja autch vaikka olisi huonotuloinen, mutta ei aina kympin jäkevä rahankäyttö, niin ei se mitään ansaitse. Hyväksikäyttöä ja tuhlausta vaan kaikki. Siis ihan kaikki.