12 viikkoisen koiran into purra ihmisen kättä , jalkaa

luulee leikkimiseksi. Kovaääninen kielto, äänekäs kiljahdus EI! ja irrottaminen välittömästi. Sitten täydellinen ei-huomiointi hetkeksi. Pennun pitää "pelästyä" ääntä, siksi kova kielto äänellä. Pennut keskenäänkin leikkiessään tietävät rajan milloin lopettaa, kun toinen pentu älähtää kivusta.

kun puree, lopetat leikin ja käännyt selin, ei katsekontaktia, odotat niin kauan että rauhottuu. Toisilla tehoaa noin, meillä jatkoi vaan lahkeessa roikkumista jos ei muualta saanu kiinni joten menin aina vessaan piiloon siksi aikaa että rauhoittui. Pistin siis oven vain kiinni meidän välistä ja odotin.

lakkaatte käyttämästä noita väkivaltaisia kasvatuskeinoja eli nipistyksiä ja puristuksia.

Huomioikaa vain hyvä käytös ja kehukaa sekä palkitkaa kun on purematta. Jos puree niin ensin napakka kielto, ja sitten jos ei tottele (tosin ei voi totella jos ei tiedä mitä ei tarkoittaa) niin jätätte koiran huomiotta. Nousette vaikka ylös ja menette muualle seisomaan. Koiralle ei huomiota ennen kuin nätisti.



Jos tämäkään ei riitä, voitte kokeilla arestia. Eli jos kiellon jälkeen jatkaa puremista niin nostatte koiran vaikka vessaan tai muuhun pieneen huoneeseen rauhoittumaan missä sillä ei ole leluja eikä viihdykettä. Annatte olla hetken ja päästätte pois (jos haukkuu tai raapii ovea niin pois vasta kun on rauhallinen).



Koira oppii pian että huomiota ei saa näykkimällä, vaan että leikitte sen kanssa vain kun on purematta. Joillekin koirille nimittäin voi kelvata huomioksi liika toruminen, pois töniminen yms. jolloin kaikki tuo vain yllyttää sitä puremaan lisää kun saa taas huomiota omistajiltaan.

Ja yleensä ihan ohimenevää.



Kieltoa kehiin, minkä jälkeen koiraa ei pidä huomioida mitenkään..



Muistan kun meidän nuorimmaisella koiralla oli toi näykkimis vaihe - raskasta ja ärsyttävää se oli ja tuntui ettei se koskaan loppuisi, mutta onneksi sitten kuitenkin ajan kanssa meni ohi..