Olipa hyvä, että kerkesin nauttia ansiosidonnaisesta viisi vuotta.
Olin kolme kertaa ansiosidommaisella yhteensä 1100 päivää . Pidin näitä jaksoja pelkkänä lomana. Korvaus lattoi kevyesti kk kulut ja jopa matkisteluun riitti rahaa.
Sai harrastaa, levätä kunnolla tästä oravanpyörästä.
Kommentit (7)
Eihän niillä matalapalkkaisilla töillä elä. Sen takia meillä on ansiosidonnainen. Ehkäisee myös köyhyyttä. Voi olla, että lääkkeisiinkin jää varaa.
Kaveri kutsui sitä aikoinaan 500 päivän taiteilija-apurahaksi. Hän oli myös joku 480 päivää ansiosidonnaisella aikoinaan. Heti ensimmäiseen työpaikkaan pääsi, mihin oikeasti haki, kun ansiosidonnainen oli päättymässä. Tämä oli ennen näitä aktivointimalleja.
Ei nykynuoret tiedäkään noin hyvistä systeemeistä.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kutsui sitä aikoinaan 500 päivän taiteilija-apurahaksi. Hän oli myös joku 480 päivää ansiosidonnaisella aikoinaan. Heti ensimmäiseen työpaikkaan pääsi, mihin oikeasti haki, kun ansiosidonnainen oli päättymässä. Tämä oli ennen näitä aktivointimalleja.
Ei nykynuoret tiedäkään noin hyvistä systeemeistä.
Eikä mistään te-toimistosta hätyytelty sen jälkeen kun siellä oli sen alkuilmoituksen käynyt tekemässä. Olin itse työttömänä pariin otteeseen 90-luvulla. Pari sellaista postilla tullutta työpaikkailmoitusta tuli, mutta en niihin reagoinut kun ei kiinnostaneet. Eikä mitään sanktioita tullut. Löysin sitten suhteilla ja omilla reiteilläni töitä.
Itse ajattelin ansiosidonnaista pikemminkin stipendinä.
Sitten siinä kävi niin, että kyllästyin aina itse ensin ennen kuin stipendi ehti ehtyä ja sopiva työ onnekkaasti löytyi.
Työttömänä on TYLSÄÄ, vaikka toimeentulo on turvattu.
Ihan hyvin ansiosidonnaisen keston puolittaa, koska nykysysteemissä ihminen ehtii homehtua ja tylsistyä Ihan Kunnolla ennen kuin ansiosidonnainen (=passivointituki) loppuu.
On ihmisiä, esim. kuuskymppisiä, jotka oikeasti tarvitsevat ansiosidonnaista. Kannattaisi ajatella nenäänsä pitemmälle.
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä, esim. kuuskymppisiä, jotka oikeasti tarvitsevat ansiosidonnaista. Kannattaisi ajatella nenäänsä pitemmälle.
Kuuskymppiset tarvitsevat työpaikan josta maksetaan oikeaa palkkaa jolla tulee toimeen. Samoin viikymppiset. Tässä huutavan työvoimapulan maassa työnantajat eivät heitä kuitenkaan palkkaa. Omituinen juttu.
Itse olin melkein 10 vuotta ansiosidonnaisilla. Siinä välissä oli sen verran työpätkiä, etten koskaan pudonnut alenpien tukiaisten varaan.
Sanoin jo silloin ja sanon edelleen, että kyllä se ansiosidonnaisen korkea taso toimii pidäkkeenä ottaa mitään (ainakaan matalapalkkaista) työtä vastaan.