Kunpa päiväkodissa tiedostettaisiin...

...että kaikkiin lapsiin ei toimi nätisti keskusteleminen. Osa lapsista tarvitsee vieläkin hienovaraisemman toiminnanohjauksen, osa taas selkeän käskyn.

Miksi oi miksi tätä ei ymmärretä??

Sanos muuta! Lapsen kanssa keskusteleminen,tilanteiden selvittäminen, parempien mallien harjoitteleminen yhdessä onkin paperilla kasvattajien ammattiosaamista mutta liian usein todellisuus ja arki on lapsen jatkuvaa komentelua ja torumista.Kaikki tästä voivat huonosti ja tilanne useimmiten vaan huononee. Harmi että näin!

Liian paljon lapsia,liian vähän hoitajia

...että kaikkiin lapsiin ei toimi nätisti keskusteleminen. Osa lapsista tarvitsee vieläkin hienovaraisemman toiminnanohjauksen, osa taas selkeän käskyn.

Miksi oi miksi tätä ei ymmärretä??

toimiessa ei voi keskittyä kaikkiin yksilöllisiin tarpeisiin. Se on valitettavaa, mutta totta. Tietynlaiset lapset pärjäävät hyvin päiväkodeissa: erittäin tottelevaiset, sävyisät, tyytyväiset ja sellaiset, jotka ilmaisevat hyvin selkeästi itseään. Päiväkodeissa tuijotetaan tosi paljon siihen keskivertoon, ja monesti varsinkin kehityksessä hieman jäljessä tulevat lapset saatetaan nähdä jopa ongelmina.

Mä teen toisinaan päiväkotisijaisuuksia, ja tämä on mun analyysini asiasta. Tykkään käydä välillä tekemässä hommia lasten kanssa, mutten kestäisi sitä kovin pitkiä aikoja yhteen menoon.

kun luin päiväkodin vasu:n. Siellä ei mainittu missään, että lapsi ohjataan myös kieltämällä. Oli vain erilaista "positiivisten kokemusten ja uuden oppimisen" korostamista jne. diibadaabaa.



Minä ainakin kiellän lastani. Mutta ei se tarkoita mitään ankaraa kasvatusta. Kieltää voi myös ilman karjumista, ihan tavallisella, mutta napakalla äänellä. (Meillä on alle 2-vuotias.)

...että kaikkiin lapsiin ei toimi nätisti keskusteleminen. Osa lapsista tarvitsee vieläkin hienovaraisemman toiminnanohjauksen, osa taas selkeän käskyn.

Miksi oi miksi tätä ei ymmärretä??

toimiessa ei voi keskittyä kaikkiin yksilöllisiin tarpeisiin. Se on valitettavaa, mutta totta. Tietynlaiset lapset pärjäävät hyvin päiväkodeissa: erittäin tottelevaiset, sävyisät, tyytyväiset ja sellaiset, jotka ilmaisevat hyvin selkeästi itseään. Päiväkodeissa tuijotetaan tosi paljon siihen keskivertoon, ja monesti varsinkin kehityksessä hieman jäljessä tulevat lapset saatetaan nähdä jopa ongelmina.

Mä teen toisinaan päiväkotisijaisuuksia, ja tämä on mun analyysini asiasta. Tykkään käydä välillä tekemässä hommia lasten kanssa, mutten kestäisi sitä kovin pitkiä aikoja yhteen menoon.

Mietippä tätä.Kuvaamasi lapset jotka päiväkodissa pärjää, mistä luulet heidän oppineensa nämä pärjäämistaidot? Jos päiväkodeissa näitä taitoja ei pystytä harjoittelemaan "koska liian paljon lapsia ja liian vähän aikuisia? Lapset jotka joutuneet kasvamaan näissä olosuhteissa 1v:stä lähtien eivät siis ymmärrettävästä syystä näitä taitoja hallitse ja sitten vaan jatketaan komentelu-torumisrumbaa jossa lapsi ei voi kokea itseään muuksi kuin epäonnistuneeksi, ei silti näin kokevat varmaan myös hoitajat itsensä.

kun luin päiväkodin vasu:n. Siellä ei mainittu missään, että lapsi ohjataan myös kieltämällä. Oli vain erilaista "positiivisten kokemusten ja uuden oppimisen" korostamista jne. diibadaabaa.

Minä ainakin kiellän lastani. Mutta ei se tarkoita mitään ankaraa kasvatusta. Kieltää voi myös ilman karjumista, ihan tavallisella, mutta napakalla äänellä. (Meillä on alle 2-vuotias.)

Kieltäminen, rajojen asettaminen, on tärkeä asia mutta jos tähän ei samalla liitetä tunteiden kanssa tukemista ja paremman mallin esittämistä ja harjoittelua, seuraa kieltämisestä vaan jatkuvasti kasvava kiukku ja epätoivotun käyttäytymisen vahvistuminen