Penninvenyttäjät

Kun tulot on todella pienet, esim. tmt + asumistuki + ttt, ja asuntona kaupungin vuokrakämppä, ei autoa tai mitään muutakaan kulkupeliä, niin arjen kulut pitää suunnitella todella tarkkaan - ihan pieniä yksityiskohtia myöten.

Ryhdyin keräämään listalle omia selviytymistapojani köyhyydessä, mutta varmasti on paljon muitakin keinoja selviytyä. Olisi kiva kuulla näitä.

1. Väijyn aina paikallisia nettikirppareita ja roskalavoja, kun minulla on tavoite hankkia jotain välttämätöntä, esim. toppatakki tai keittiönpöytä tai lenkkarit. Mitään turhaa en edes katso. Polkupyörän ostin paikalliselta nettikirppikseltä, maksoi 20 €. Ensin odottelin kuukausia sopivaa myynti-ilmoitusta, ja tulihan se lopulta.

2. Bussia en sitten käytä, vaan pitemmällekin voi lähteä polkemalla. Kunto nousee ja voin jättää myös täysin turhat salitreenit rikkaille.

3. Tölkkikävely kerran viikossa on suoraa tienestiä. Aikaisin lauantaiaamulla kannattaa lähteä kiertämään jätesäkkien kanssa lähistön puistot ja puskabaarit. Hyvin pian oppii tietämään ne parhaat paikat. Isokaan säkillinen tyhjiä tölkkejä ei paljon paina, paitsi sitten lompakossa käteisenä.

4. Kesällä metsämarjojen ja sienten poiminta ja myynti saattaa tuoda sitten jo isojakin rahoja. Kaikki verottomana ja käteisenä tietysti. Mitään pankkisiirtoja ei saa tilillä näkyä.

5. Keskikokoisessa kaupungissa on leipäjonoja lähes päivittäin jossain. Niistä saa aivan riittävän ravinnon, jos käy parissakin jakelussa viikoittain. Yli oman tarpeen ei tietenkään saa ottaa.

6. Säästän myös pesuaineissa. Esim. ostan pullon kallista Fairy Platinumia (tuoksuu hyvältä ja on tehokasta). Täytän tyhjän suihkupullon vedellä ja tipautan muutaman pisaran Fairya sekaan. Näin minulla on lähes loppumaton yleispuhdistusaine kaikkeen mahdolliseen ikkunoista pöytäpintoihin, ja muutamalla suihkauksella tulee puhdasta ja tuoksuvaa köyhän kotiin.

Mitäs muita keinoja?