Oman lapsen kohtalo sai Helge Heralan vaikenemaan ja vaihtamaan alaa

Valehtelijoiden klubi oli aikanaan hillitön. Voi kun naurettaisiin nykyäänkin yhtä räävittömästi.

Moni kasarinäyttelijä oli jotenkin häijyn särmikäs mutta kyllä se sievistelyn puute oli myös todella kivaa. Ehkä herkkyys ei ollut kovin näkyvää silloin. Mutta mitä herkkyys on nykyäänkään: uniikkia lumihiutale-esiintymistä. 

Eli se todellisen herkkyyden aika ja voittokulku siintää yhä kaukana jossain. Sekä menneessä että toivottavasti myös vielä tulevassa. Jos AI ei ehdi ahmaista kaikkea alleen. Mutta jos sen ei anneta?