Koht 10 vuotta yhdessä ja tajuan vasta nyt että olemme naimisissa lapsivihaajan kanssa

Olen järkyttynyt joka kerta kun joudun ääneen tai hiljaa mielessäni toteamaan että mieheni on kusipää, erittäin itsekäs, ja vihaa lapsia ja kaikkea, on sellanen negatiivinen skeptinen ja konflikteja pelkäävä keski-ikäinen ihminen. Ihminen jolla on tosi matala omanarvontunne ja haukkuu aina kaikkia, ulkonäköä yms.  Mietin mitä se kertoo minusta, että hän on mulle silti kaikesta huolimatta tosi rakas ja tärkeä. Hän ei näyttänyt näitä piirteitään ensimmäisten vuosien aikana. 

Harmittaa että lapset tulee isompana tajuamaan, että heillä on isä, joka on niin väärin kasvatettu, ja vaikka kuinka tiedostaa sen, ei edes yrittänyt olla parempi isä omille lapsilleen, ja oppia uusia toimintatapoja. Jo vuosia olen kokenut että kehityn ihmisenä hänen rinnalla ja hänen kehityspolkunsa on sittenkin jäänyt jonnekin 17-v tasolle. Kauheaa edes sanoa tämä ääneen ja myöntää. Me ei juurikaan riidellä, mutta se ei tarkoita sitä, eikö hän olisi supertaitava ylläpitää sellasta ihan kauheaa painostavaa negatiivista ilmapiiriä. Ja koko perhe on aina varpaillaan että mistähän nyt tuulee. Tietysti puhe ei onnistu. Onko kellään kokemusta vastaavanlaisesta? Tiedän että hyötyisi keskusteluavusta, mutta uskotko että edellämainittu tyyppi maksais sellaisesta? Enkä jaksa yhtäkään "jätä se sika" kommentteja.