Hei !! Olen kahden vaiheilla hankkiako kissa lemmikiksi!

+ ihana seuralainen

+ aina iloisena vastassa kun tulet kotiin

+ hyvä jalkojenlämmittäjä



- omien lomamatkojen ajaksi pitää etsiä hoitopaikka (meillä se onnistuu kyllä helposti)

- usein yrittää ulos, vaikka ei päästetä (sisäkissana keskustassa, maalla pääsee ulos, kun ei ole autoja/naapureita lähellä)



Meillä ainakin plussat voittaa, vaikka tää lista jäi vähän vajaaks.. En luopuis mistään hinnasta, niin rakas lemmikki, täyttää kohta jo 10 vuotta, ja vauvankin ottanut aivan ihanasti vastaan.

Hyvät puolet:

+helppohoitoisia verrattuna esim. koiraan

+tietysti ihania, mutta senhän jo tiesitkin. :)

Huonot:

-hiekkalaatikon puhdistus tuottaa vaivaa, mutta niinhän eläimet yleensä

-sotku: hiekanjyväset, karvat

-mahdolliset tuhot asunnossa: tapetit, sohvat, matot, huonekalut....kynsiminen ja pissajäljet.

-jos eläin sairastuu, sen hoito voi tulla hyvinkin kalliiksi, vaikka peruskustannukset esim. kissasta eivät ole hirveän isot.

-ei ehkä tule toimeen lasten kanssa?



Nuo huonot puolet nyt pätevät kaikkiin kotieläimiin....

- repii kukkia ja viskoo multia

- repii mattoja

- repii tapetteja

- naukuu yöllä

- järsii varpaita

- rajut leikit, lapset rupeavat pelkäämään (pennulla)

- hiekkis haisee karsealta (ja joopa joo, niin mekin sanottiin että ei meillä tule haisemaan kun me hoidetaan se niin hyvin ja ostetaan kallista kuiviketta...)

- kissanhiekkaa on vessan lattialla aina, usein myös eteisessä asti

- karkailee

- ärsyttää naapureita

- vaatii seuraa

- nirsoilee ruoasta, joka muutenkin ylimääräinen kuluerä

- sotkee ruoalla

- ruoka haisee melkein yhtä pahalle kuin kusi

- tarvitsee hoitajan

- leikit vaatehuoneessa aiheuttavat tuhoa



siis tossa oli ehkä murto-osa!

Meillä ei kohtaa nämä hyvät puolet ollenkaan näiden kissojen kanssa. Laita s-osoite, jos kiinnostaa.

kun ne joskus sairastavat eikä saada selville, mikä on vikana :-( Mä en kestä myöskään sitä, kun niistä lemmikeistä pitää joskus luopua.

Pitäisi vain olla paikka, missä voivat vapaasti ulkoilla eikä naapureita olisi ihan lähellä ärsyyntymässä.



Ihan pieneen kotiin en ottaisi sisäkissaa. Juuri noiden hiekkalaatikkosählinkien takia esimerkiksi.



Jos kissalla on hyvä ja ihmisystävällinen luonne, on se mitä parhain terapeutti. Verenapainekin laskee, kun kissaa silittää :-)

Enkä todellakaan suosittele hetken mielijohteesta ottamaan. Hyvin hoidettu kissa elää helposti 20 vuotta. Kissa ei ole helppo lemmikki. Pentuvaiheessa se tarvitsee tarkkaa ohjausta, ettei ala hyökkimään käsiin ja jalkoihin ja pissimään nurkkiin. Lapsiperheissä kissa usein häiriintyy, koska lapset jahtaavat tai leikittävät käsillään. Jotkut maatiaiskissat eivät koskaan sopeudu sisätiloihin, varsinkaan, jos ovat pentuna saaneet juosta ja leikkiä ulkona.



Hyviä puolia:

- se on kaunis

- älykäs

- seurallinen (eivät kaikki)

- hauska

- rakastettava



Huonoja puolia:

- ruokaan uppoaa kissan eliaikana tuhansia euroja

- vaivannäköön kannattaa varautua

- kaikille viikonloppureissuillekin pitää keksiä hoitaja kotiin

- kissa saattaa pissata kengät, matot, sohvat ja patjat pilalle

- kissanhiekka on ällöttävää, mutta se pitää pitää tosi puhtaana, jos ei halua ruiskijaa kotiinsa

- kissankarvoja mustissa vaatteissa

- pennut juoksevat ja huutavat öisin



Haittapuolet ovat niin suuret, ettei kukaan järkevä ihminen ota kissaa. Minulla on niitä neljä, enkä ainoastakaan luopuisi.

mutta mikäpä lemmikkieläin ei aiheuttaisi.



Hommia aiheutuu kuitenkin suht. vähän; hiekkalaatikon siivous, ruoka-astioiden puhtaanapito, kissankarvojen imurointi. Joskus voi tulla raapimajälkiä johonkin huonekaluihin



Mutta vastapainoksi saa sisäsiistin, kauniin ja seurallisen persoonallisuuden.



Aika usein nämä ongelmakissat, jotka pissivät sisälle ja raapivat ihmisiä on otettu emoiltaan liian aikaisin (ja mahdollisesti villiintyneeltä emolta), eivätkä ole oppineet tavoille.



Huonoin puoli tosiaan on kuten joku edellä mainitsi että niistä joutuu luopumaan. Voi sitä surua.