Lue keskustelun säännöt.
Joulukortit, peeveli soikoon. Vuosi vuodelta vastenmielisempi homma.
15.12.2010 |
Tänään ne pitäis taas olla postissa.
Ei ole vielä edes kortteja. Valmiiden korttien lähettäminen pelkällä joulutoivotuksella tuntuu tyhmältä, mutta ei ole aikaa alkaa kirjoitella pidempiä. Lasten kanssa piti askarrella vähän enemmän ajatusta sisältävät kortit, mutta ei ole ollut aikaa.
Osoitteitakaan ei ole. Osoitekirja on jo vuosia sitten jäänyt ajastaan jälkeen. Kun sitä ei tarvi kuin kerran vuodessa, ei muisteta päivittää osoitteita. Eikä ihmiset muista enää edes lähettää osoitteenmuutoskortteja. Joka joulu kauhea miettiminen osoitteiden kanssa ja rahaa tekstiviestipalveluihin.
Ja kenelle niitä pitäisi laittaa, pitääkö laittaa kummille Piippolassa, laittoiko naapurit viime vuonna ja me ei.
Sitten vielä postitus, merkkeihinkin menee toistakymmentä euroa, lisäksi pari joulupakettia postin kautta niin Itella sai multa tän joulun kalleimman joululahjan.
Vuosi vuodelta tuntuu tyhmemmältä ja tympeämmältä korttien laittaminen. Pitäiskö jättää kortit laittamatta, eihän niitä moni muukaan enää lähettele.
Kommentit (19)
Kaikille se ei vain ole mikään joulumieltä kohottava tapahtuma... siis korttien kirjoitus ja postitus. Kirjoittakoot ne, jotka siitä puuhasta tykkäävät!
t. muuten joulua rakastava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva tuosta kirjoitusurakasta nauttii mutta se tehdäänkin ennen kaikkea muiden iloksi.
Kaikille se ei vain ole mikään joulumieltä kohottava tapahtuma... siis korttien kirjoitus ja postitus. Kirjoittakoot ne, jotka siitä puuhasta tykkäävät!
t. muuten joulua rakastava
sitten sain jostain raivonpuuskan ja sain askarreltua 10 korttia ja postiinkin ajoissa. Ensi vuonna saattaa jäädä väliin...
En halua laittaa ostokortteja, joissa valmiiksi painetut toivotukset ja omakätistä vain allekirjoitukset, pahimmillaan äidin kirjoittama "Meikäläisen perhe"...
Teen kortit itse, ajatuksella. Olen karsinut listalta ne, joiden kanssa yhteydenpito on vain joulukorttien vaihtoa tai satunnaisesti häissä ja hautajaisssa tapaamista tyyliin "onpas teidän lapset kasvaneet, ohhoh".
Tänä vuonna karsimme listan niin, että kortin saavat vain isovanhempamme, vanhempamme, sisaruksemme ja kummilapsemme. Kymmenen korttia jaksaa ja ehtii tehdä ilman, että tulee sarjatuotannon maku.
Oikeastaan aloin miettiä, että onko noissakaan korteissa "mitään järkeä", koska samoja ihmisiä muistamme joka tapauksessa muutenkin jouluna. Mutta näin tällä kertaa.
Esim. raskaana + pienen vauvan kanssa, kun oli muutenkin kamala pesänrakennus- ja perinteidenmuodostusvietti, niin tuli askarreltua itse oikeinkin ajatuksella kortteja, ja niitä lähti useampi kymmen. :) Sitten ei enää niin kiinnostanut, ja laitoin pari tiimarikorttia "pakollisille". Nyt lapsi on sen kokoinen, että haluaa askarrella itse, joten pääsen helpolla ja saan sukulaisille lähetettyä mieleiset kortit, pienen tontun tekemät. ;) Lisäksi tietoisesti tein ne ajoissa, varasin jo marraskuulla aikaa niiden väkertämiseen lapsen kanssa, joten ei tullut kiire. Osoitteista tein osoitetarrat, ei tarvitse kirjoitella. Lähtivät jo postiinkin. :)
Enkä tosiaan pidä listaa, keneltä olen saanut ja kenelle on "pakko" lähettää, kuten esim. äitini eläessään teki... :D Sitten kamala stressaaminen niistä.
Ei pakkokortteja, vain ajatuksen kanssa niille, keitä kulloinkin haluan muistaa. Relax! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin soitan (en aattona) ja toivotan hyvät joulut. Paljon henkilökohtaisempaa ja ajatusta sisältävämpää kuin valmiskortit.
Askartelemaan taas en todellakaan rupea. Ties vaikka saajaa suorastaan itkettäisi räpellykseni :D
Korttien lähettäminen oli tosi väkinäistä. Pidin kyllä korttijemmaa ja esim joulunalusvierailuilla vein aina tuliaisiksi kortin kerrallaan.
Nyt taas innostuin tekemään kortteja, mutta lähetän silti vain 10. Loput annan käteen sopivissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pane mieluummin vaikkapa aatonaattona pieni jouluaiheinen tekstari heille. Ja soita lähimmille tutuille (ihan kaikille tädeille ja sedille en alkaisi joulukiireisinä päivinä rimputella, sekin voi olla jonkun mielestä riesa).
menee palstaa lukiessa ilo myös korttien saamisesta. Tulee mieleen, että onko tämäkin kortti pakolla lähetetty ja pitääköhän kortin lähettäjä tätä hommaa vastenmielisenä välttämättömyytenä.
Itse en ole enää vuosiin lähettänyt joulukortteja. Muutaman kortin saan silti joka joulu ja uskoisin, että näiden korttien lähettäjät kyllä lähettävät ne ihan mielellään. Mutta herää kyllä epäilys, että mitenköhän kova stressi ja tuska lähettäjällä sittenkään on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itellan sijaan sen lahjan voisi antaa vaikka Kirkon ulkomaanapuun. Osta toisenlainen lahja! Sitten vaikka kuittaat tekstiviestillä että "tänä vuonna laitoimme joulukorttirahat Pakistanin lapsille" jos tuntuu että pitää jotenkin vastavuoroisesti muistaa niitä jotka mahdollisesti lähettävät teille kortin.
Ei sinun tarvitse lähetää joulukortteja. Joulumieltäsi ei yhtään paranna korteista stressaaminen tai väkisin ostaminen, kirjoittaminen ja postittaminen. Nautinnollista joulua korteilla tai ilman :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen huomannut,e ttä moni niistä tykkää ihan aidosti.
Osalle kirjoittelen korttiin kuulumisia muutenkin ja saatan esim. vanhoille tädeilleni laittaa valokuvan lapsesta tms. Ja heidän kanssaan jutellessa olen huomannut, että ovat aidosti kiitollisia ja hyvillään saamistaan viesteistä ja kuvista.
Must aon myös kiva liittää kortin mukaan vaikkapa joku kuva joka liittyy juuri siihen ihmiseen, vaikkapa kuva saman vuoden kesältä yhteisestä tapaamisesta.
niitä kortteja ole pakko laitta kaikille kumminkaimoille! Laitat kortit vain muutamille lähisukulaisille, jos et ole heidän kanssaan joulun aikana muuten tekemisissä. Jos ei ole osoitettakaan viitsinyt ilmoittaa, niin miksi turhaan etsit osoitetta jostakin, laittakoon osoitteen, jos haluaa kortteja!
Itse lähetin tänä vuonna n.20 joulukorttia, osa lähti ulkomailla asuville sukulaisille, joita näen vain muutaman kerran vuodessa. Kortteja lähetän lähinnä vanhemmille sukulaisille, yksin asuvia ja ilahtuvat korteista (pitävät niitä jopa esillä joulun ajan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva jo aikaisin valita erilaisia kortteja (itse ei askarrella). Istun sitten kaikessa rauhassa glögilasin ääressä, hyvää musaa soimassa, hyvä kynä (ehdottoman tärkeä!) ja valkkaan jokaiselle sopivan kortin.
En sen kummempia runoile kuin joulurauhaa, sitä mä eniten kaikille toivon. Sittem vielä perheen nimet alle ja nätit merkit niin on valmiit. Mitä siinä menee kuin yksi ilta pois telkkarin äärestä.
Sanoisin että ei tosiaan kannate lähettää kortteja jos ei kiinnosta. Hyvä tapaus oli tässä just, ku yks tyyppi kirjotti facebookissa että raivostuttaa taas kirjottaa kortteja. Mutta, en minä ainakaan halua korttia joka on väkipakolla kirjoitettu!!! Mieluummin olen saamatta kortin. Taidan laittaa roskiin tämän ihmisen lähettämän kortin, joka ei oikeasti oisi halunnut sitä kirjoittaa/lähettää.
Itseänikin vähän arveluttaa, kun ajattelin lähettää ensimmäisen kerran joulutoivotukset sähköpostilla. En tosiaankaan jaksa kirjoittaa kortteja, kun siitä on tullut minullekin pakkopullaa.
Yritän kuitenkin saada meiliin persoonallista otetta sillä, että käytän kirjepohjaa ja liitän mukaan lapsesta tuoreen talvisen kuvan, jonka käymme erikseen ottamassa ulkona. (Tosin Outlookissa on aika rajallisesti kirjepohjia, joita kaikkia en saa edes toimimaan.)
Samalla voin harjoitella kuvankäsittelyä, mikä on mukavaa ja hyödyllistä puuhaa. Eli näemme kyllä vaivaa, mutta silti epäilyttää, miten vastaanottajat suhtautuvat.
jättää kortit lähettämättä ja lahjoitan sen sijaan hieman rahaa, paikalliselle lapsiperhekahvilalle, jossa alamme taas säännöllisesti vierailla. Kerromme tästä niille joihin olemme yhteydessä tässä joulun alla, joten luulen sanan kiirivän niille jotka odottavat korttia kun ovat sen aina joka joulu meiltä saaneet.
jaksoin askarrella kortit itse mutta tänä vuonna ei millään aika (ja hermot) riittäneet siihen. Kortteja lähetämme vain n.20:lle tuttavalle.
Tänä vuonna ratkaisin ongelman hankkimalla punaisen ristin, pelastakaa lapset ry:n ja muiden järjestöjen kortteja. Näin tuin samalla hyvää asiaa ja toivon että myös korttien saajat ilahtuvat muistamissta. Itse ainakin tykkään saada joulukortteja ja meillä ne ovat myös esillä koko joulun ajan.
Ei maailma todellakaan siihen kaadu.