Lue keskustelun säännöt.
Mietin eroa joka päivä
31.01.2024 |
Haluaisin olla vaan yksin. Mies on tosi kiva ja kaikin puolin hyvä saalis, paitsi että seksiä ei ole hänen vuokseen ollut enää vuosiin. En tiedä onko hän homo vai mitä, vai enkö vaan sytytä. Hän on kova tekemään töitä, urheilemaan sun muuta, mutta itse olen oikea mukavuudenhaluinen sohvaperuna. Se ahdistaa minua kovasti. Mies arvostelee kaltaisiani, minua ei koskaan ainakaan suoraan, mutta en voi olla ottamatta itseeni. Tuntuu koko ajan, että olen todella vähäarvoinen.
Haluaisin asua yksin omassa asunnossa, vaikka ihan pienessäkin, ja olla vaan rauhassa juuri sellainen laiskamato kuin olen, syödä sitä sipsiä nyyhkyleffoja katsellen jne.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (10)
Sitten vain asuntoa hakemaan. Olisiko äidistäsi tueksi tai muusta ihmisestä, kun asuntoa etsii. Joskus suhde ei vain toimi tai ole oikea. Itse annat itsellesi luvan eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitä mieltä että tuskin se mieskään on onnellinen. Tee molemmille palvelus.
Eroa vaikka kipeää tekisikin, kyllä se elämä kantaa siitäkin eteenpäin, selkeästi erilaiset elämät ja mielenkiinnonkohteet.
Aina te naiset ajattelette vain klitoriksellanne, hyi.
Olen ollut samanlaisessa tilanteessa jo vuosia. Ei ole oikein mitään läheisyyttä, paitsi mies saattaa hieroa hartioita jos pyydän. Emme tee yhdessä muuta kuin katselemme joskus TV:tä. Olo on ärtynyt ja masentunut tilanteen takia, mutta tukiverkostojen puute ja se että meillä on lapsi, estävät lähtemästä. Jos ei olisi lasta, niin eroaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutat vaan omaan asuntoon. Sitten saat olla yksin ja tehdä mitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että tuskin se mieskään on onnellinen. Tee molemmille palvelus.
Tämä on varmaan ihan totta, mutta hän ei halua erota. En ymmärrä miksi. Lapset on jo teini-ikäisiä, he kyllä selviäisivät erosta ihan hyvin ja jos asuisimme lähekkäin, arkikin sujuisi helposti. Itse asiassa luulen, että iäkkäille vanhemmilleni se olisi isompi asia.
Mutta ei se eroaminen ole niin helppoa, että etsin vain asunnon itselleni. Ei 20 vuoden liitosta niin vain lähdetä, ja mitä yhteiselle asunnollekin tapahtuisi, kun kumpikin omistaa siitä puolet? Kyllä se ero olisi iso juttu. Vaikea alkaa sitä työstää, kun ongelma on siinä, että mies on liian hyvä minulle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki oma asunto, niin saat jakaa persettä!
T.Seija
Minäkin mietin eroa joka päivä. Ja meillä on pieni lapsi, joka ei ole edes vuotta vielä täyttänyt. Meillä taas toisinpäin tilanne, että minä tykkäisin yhdessä puuhailla kaikkea; käydä ulkoilemassa, vaunulenkeillä, luistelemassa, ihan mitä vaan. Mies pelaa aamusta iltaan, välillä käy kaverilla kittaamassa kaljaa ja pelaamassa korttipeliä. Mitään ei nykyään enää tehdä yhdessä. Emme oikeastaan enää edes juttele, paitsi lapseen liittyvistä asioista. Mies ei ole erityisen oma-aloitteinen lapsenhoidossa tai kotitöissä. Aina saa sanoa ja patistaa, että voisitko nyt edes viedä noi roskat.
Klisee, mutta jokaisella on vain yksi elämä. Kannattaa elää se niin kuin itse haluaa, ei toisen kynnysmattona.