Armoton Venäjä-kriitikko Jussi Halla-aho ajoi puolueensa Venäjä-mielisten ryhmään Euroopan parlamentissa ja oli epäileväinen Nato-jäsenyyden

Jussi Halla-aho varoitteli parisenkymmentä vuotta ennen Ukrainan sotaa Venäjän menevän kohti totalitarismia ja kritisoi Suomen ulkopoliittista linjaa.

Halla-aho on ollut Nato-jäsenyyden kannattaja jo pitkään, mutta on kertonut vuosien varrella erilaisia epäilyjä, olisiko jäsenyys kaikin osin järkevää tai toteutettavissa.

Vaalimainoksessa elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) sanoo, että Jussi on ollut aina oikeassa. Virheitä Venäjän suhteen on kuitenkin ollut: Halla-aho vei puolueensa EU-parlamentissa Venäjä-mielisten ryhmään.

Jussi Halla-aho nousi valtakunnan politiikkaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, ja vuoden 2014 eurovaaleissa hän siirtyi Euroopan parlamentin jäseneksi. Eduskuntaan palattuaan hänet valittiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi helmikuussa 2022, vain hieman ennen Venäjän täyttä hyökkäystä Ukrainaan.

Voidaan siis sanoa, ettei Halla-aho ole ollut ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä sellaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä kuten monet hänen presidenttiehdokaskollegansa joissa hänen olisi tullut muotoilla tai toistaa virallisia kantoja Venäjään.

Halla-ahon on kuvailtu saaneen annoksen Venäjä-kriittisyyttä nuoruudessaan muun muassa sotaveteraani-isoisältään ja isältään.

Iltalehden haastattelussa Halla-aho on kertonut, että hänen Venäjä-kriittisyytensä on lähtenyt siitä, ettei hän nähnyt mitään perusteita olettaa, että Venäjästä olisi tulossa jonkinlainen liberaali demokratia. Halla-ahon mukaan tämä perustui Suomessakin vallanpitäjien omaan toiveajatteluun siitä, että näin kävisi.

Halla-ahon mukaan Vladimir Putinin valtaannousun jälkeen Venäjä kääntyi jälleen kohti totalitarismia, ja tämä kehitys oli hyvin selkeästi nähtävissä jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Tämä havainto on leimannut Halla-ahon ajattelua viimeisten vuosikymmenten ajan.

Joulukuun alussa 2023 Halla-aho kritisoi Iltalehden haastattelussa sitä, että Suomessa Venäjän kehitystä arvioidaan usein vain lyhyellä aikajänteellä.

Venäjä-ongelman pysyvyys ja pitkäaikaisuus pitäisi hahmottaa vähän paremmin kuin yleensä on tapana. Meillä pohditaan sitä, onko Venäjä ongelma meille vuoden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Venäjä on ollut eksistentiaalinen haaste kaikille naapureilleen viimeiset 1 200 vuotta.

Halla-ahon mukaan Venäjän ulkopolitiikan perustukset ovat säilyneet samoina niin keisarivallan, kommunistien kuin putinistien aikana.

Venäjän valtiofilosofiassa ei ole tapahtunut pieniä poikkeamia lukuun ottamatta juuri mitään muutosta sinä aikana, kun Venäjä on valtiollisena entiteettinä ollut olemassa. Se katsoo, että sillä on veto-oikeus naapureidensa tekemisiin ja veto-oikeus niiden olemassaoloon, Halla-aho sanoi.