Miksi ne on aina NAISET jotka antavat pettämisen anteeksi??
Eikö olo ole kuin kynnysmatolla? Ja jos joku vetoaa "aikuismaiseen" ratkaisuun, niin alan kirkua: jos aikuisuus on sitä, että ylitseni saa kävellä, saa kusettaa, valehdella, pettää, ei pitää minkään arvoisena, niin en tosiaan tahdo olla aikuinen.
Kommentit (11)
Mieleen tulee esim. Paul Young.
http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-1165249/Wherever-I-lay-hat…
mutta en varmaan heittäisi miestä pihalle jos se jäisi kiinni pettämisestä, koska en välitä tarpeeksi. Mulle on tällä hetkellä paljon tärkeämpää että hän on hyvä isä lapsillemme kuin että hän on hyvä aviomies minulle.
En tiedä haluanko olla hänen kanssaan enää sitten kun lapset ovat isoja, mutta toistaiseksi haluan.
ja miehille on ollut tärkeämpää, että menee omille lapsille. Äidistähän ei yleensä ole epäselvyyttä tai edes epäilystä. Samasta syystä miehet myös aavistavat paremmin, jos puoliso pettää. Naiset vain kuvittelevat olevansa "naisen vaistonsa kanssa" siinä parempia, mutta oikeasti eivät ole.
Ihan niin yksinkertaista. Ei ihminen muutu niin nopeasti kuin välillä kuvittelee.
jaa? Mulle on monikin mies antanut pettämisen anteeksi, itse en antaisi ensimmäistäkään kertaa...
heitin ukon pihalle samantien kun käry kävi. Vanha lapsuudenystävä oli eksynyt samaan baariin kun ex siellä oli imutellut. Olipa sen verran kiva kaveri että oli seurannut akkaa vessaan ja oli alkanut juttelee, kehui miehen peppua ja kysynyt oletteko kauankin ollut jne.
Aamulla tuli käymään, ajoi 150 km mun takia yhteen suuntaan ja kertoi mitä oli nähnyt.
Kun ukko illalla tuli kotiin, kokousmatkalta, oli laukut jo valmiina autotallissa pakattuna. Lapsille sanoin isä menee auttaa mummoa, kun meillä oli tapana käydä aina välillä mummoa auttamassa.
Ukko oli vielä niin idiootti että meni sitten vanhemmilleen yöksi, pyysi heidän puhumaan mulle järkeä. Mä kun laitoin kortit pöytään vaikka päätin etten mustamaalaa ukkoa heille, koska ex-appivanhemmat ovat aina olleet mulle tosi hyviä, kuten koko perheelle. Mutta siinä tilanteessa kyyneleet nousi ja sanat vaan valuivat suusta.
Kiitos heidän sain pitää meidän yhteisen asunnon, lapset käy säännöllisesti isän luona ja kumminkin puolin joustetaan tosi hyvin. Ex-appivanhempia tapaan edelleenkin säännöllisesti, vähintään kerran kuussa.
mies on antanut pettamisen anteeksi. Itse uskon, etta voisin myos antaa anteeksi. En siksi, etta olisin kynnysmatto tai kusetettavissa. Vaan jos suhde olisi yhta hyva ja rakkautta yhta paljon kuin nyt, mutta mies kerran mokaisi, niin en haluaisi vetaa kaikkea vessasta alas vain siksi. En etenkaan siksi, etta pelkaisin nayttavani MUIDEN silmissa kynnysmatolta. Omat tunteet ratkaisevat ja se, kokisinko itse voivani viela luottaa mieheen ja rakentaa toimivan suhteen.
Sitä paitsi, monet miehetkin antavat anteeksi, vastaavasti moni nainen ei.
Joko ei ole antanut huomiota miehelle tai sitten antanut sitä niin paljon että mies tarvitsee haastetta.
Mikä tuossa nyt on niin vaikeeta?
Sitä paitsi, monet miehetkin antavat anteeksi, vastaavasti moni nainen ei.
yksikään nainen ei ole ainakaan jäänyt kiinni pettämisestä. Kolme miestä on (varmaan enemmänkin, mutta näiden kanssa olen niin läheisissä väleissä, että tiedän). Jokaisessa tapauksessa nainen antoi anteeksi. Vaikka yhdessä tapauksessa tuloksena oli lehtolapsi, ja toisessa tapauksessa kakkossuhde oli kestänyt viisi vuotta.
Vitun kynnysmatot... Kyse taitaa olla sekä miesten että naisten valuviasta: miehet eivät osaa ajatella kuin munallaan ja naiset eivät osaa olla kuin kynnysmattoja.
ap
Joko ei ole antanut huomiota miehelle tai sitten antanut sitä niin paljon että mies tarvitsee haastetta.
Mikä tuossa nyt on niin vaikeeta?
tai ottaa vastuuta mistään tekemisestään. Tai sitten se menee niin, että miehet tietää oikein hyvin olevansa syyllisiä, mutta tietysti syyttävät naisiaan, koska se menee niille kynnysmatoille läpi.
ap
En tiedä onko aikuista vai ei, mutta näin on kuitenkin meillä pullat uunissa.
Miksi raakut muiden elämästä ap? Mikset keskity omaan elämääsi, siinäkin on varmaan ihan työn sarkaa?