Lue keskustelun säännöt.
Nyt oon niin väsyny, että itkettää :(
14.12.2010 |
Poika 10 kk iltaunilla ja minä yritin kanssa ummistaa silmiä, muttei siitä tullut mitään. Päivät menee harjoittelussa (opintoja) eli aamuisin on aikainen herätys. Lapsi valvottaa öisin, viimeyönäkin heräili tunnin välein. Olen yksin lapsen kanssa, mummi hoitaa nyt kyllä nuo päivät.
Väsyttää!!! Huh, kun olen kurkkuani myöten täynnä kaikkea :( Ei omaa aikaa, nämä päiväuniajat menee kotihommiin ja kouluhommiin (paitsi nyt kun avaudun) ja viikonloppuisin en raaski laittaa enää lasta hoitoon kun viikot on jo hoidossa. Lapsen isä ei halua osallistua. Milloinkahan sitä saisi nukkua kunnolla ja pitkään tai vaikka harrastaa jotain IHAN RAUHASSA??
Joulun aikana ei kyllä liikahdetakaan mihinkään kotoa, ollaan vaikka kaksin koko aika. Minä en jaksa. (Tosin oon kyllä helvetin yksinäinenkin.)
Kommentit (4)
miksi teen niitä nyt... Itse asiassa mun äiti vähän painosti siihen, tiiä mikä sillä sitten on taka-ajatuksena. No, ensivuoden alusta kun mulla loppuu äippäloma, lapsi joka tapauksessa on pakko laittaa hoitoon.
Ei mulla yleensä ole näin masentunut olo, nyt vaan väsyttää :( Ja vituttaa tuo oman elämän puute, yksinäisyys, läheisyyden puute, seksin puute, rahan puute, kaikki. Nyt ei jaksa olla positiivinen ja vahva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai jos ne haluat nyt saada valmiiksi, niin yritä sitten suhtautua siihen hommaan kuin "harrastukseen", omaa aikaahan se tavallaan on. Lapsi varmaan itkee ja herättelee sen takia, kun sillä on äitiä ikävä.
että on äitiä ikävä. Kyllä ap varmasti on riittävästi lapsensa kanssa, kun kerran yksin hänen kanssaan elää. Luulen, että piristyisit, jos löytäisit ystävän, jonka kanssa jakaa huolia ja tehdä joskus jotain mukavaa, ihan rauhassa tietenkin. Sitä en kyllä osaa neuvoa, mistä hyvän ystävän löytäisi, kun en itsekään ole kovin sosiaalista tyyppiä. Osaisiko joku muu neuvoa?
tai jos ne haluat nyt saada valmiiksi, niin yritä sitten suhtautua siihen hommaan kuin "harrastukseen", omaa aikaahan se tavallaan on. Lapsi varmaan itkee ja herättelee sen takia, kun sillä on äitiä ikävä.
että on äitiä ikävä. Kyllä ap varmasti on riittävästi lapsensa kanssa, kun kerran yksin hänen kanssaan elää. Luulen, että piristyisit, jos löytäisit ystävän, jonka kanssa jakaa huolia ja tehdä joskus jotain mukavaa, ihan rauhassa tietenkin. Sitä en kyllä osaa neuvoa, mistä hyvän ystävän löytäisi, kun en itsekään ole kovin sosiaalista tyyppiä. Osaisiko joku muu neuvoa?
harjottelua, se on kuitenkin vähän lomaa lapsesta (kuulostaa kamalalta, tiiän). Mutta toisaalta siellä harjottelussa joutuu olemaan aika kärppänä koko ajan, ja se väsyttää.
Lähinnä haluaisin joskus olla vaan ihan täysin yksin ja rauhassa. Lukea kirjaa ilman kiirettä, kattoa telkkaria ja syödä karkkia, käydä saunassa jne. Väsyneenä erityisestii.
Joitain kavereita mulla on, mutta en jaksa enää harjoittelupäivän jälkeen lähteä ajamaan 30 kilometriä pukemistappeluineen lapsen kanssa... :(
tai jos ne haluat nyt saada valmiiksi, niin yritä sitten suhtautua siihen hommaan kuin "harrastukseen", omaa aikaahan se tavallaan on.
Lapsi varmaan itkee ja herättelee sen takia, kun sillä on äitiä ikävä.