Onko ihmisellä vapaa tahto? (Masennuksesta)
Mä olin sosiaalivirastossa aikoinaan harjoittelijana ja lähdin mukaan kentälle. Kävimme miehen luona joka istui lattialla kumarassa ja joi tyhjästä metallisesta säilyketölkistä jotain itse valmistettua alkoholia. Ympärillä täys sotku ja loputtomiin kaljatölkkejä. Hän kertoi myöhemmin eläneensä niin joka ainut päivä 15 vuotta. Istuneensa siinä samassa pisteessä. Omainen oli tuonut ruokakasseja ja hän oli syönyt einekset kylmänä.
On se masennus merkillinen tila. Se mieskin oli kuin vankilassa vaikkei ollut kaltereita ympärillä. Luulisi että voisi vain päättää että nousempa tästä, käyn suihkussa ja rupean hoitamaan asioitani. Se ei vain ollut mahdollista kun mieli ei antanut siihen mahdollisuutta.
Kommentit (6)
Muutos tapahtuu kun olemassa olevan tilanteen tuska ylittää kivun joka aiheutuu muutoksen tekemisestä.
Tahto kyllä on mutta ei voimaa tahdon toteuttamiseen.
Ihmisillä on nykyään ihme ajatus/oletus että pitää toimia kuten tuntuu.
Ei se niin mene.
Pitää tehdä ja toimia nimenomaan vastoin omia mukavuudenhaluisia ajatuksia.
Mä en oo ikinä uskonut tohon että ihminen voi olla niin masentunut ettei voi edes kävellä. Mun mielestä siinä on pakko olla jotain muutakin kuin masennus jos näin on. Ihminen voi olla antaunut täysin sille tilanteelle, mutta tämä ei tarkoita että se itse masennus tämän aiheuttaisi.
Mä en siis kiellä masennusta todellakaan mutta noin mä sen näen. Mulla on vuosien kokemus masennuksesta. Silti mä oon jotenkin aina onnistunut pitämään huolen itsestäni, pakon edessä. Ei ole auttajia.
Masennuskin voi olla hyvä opettaja, kannattaa kuunnella omaa tuskaa. Se opettaa paljon ja voi myös tehä taikoja
Niinpä. Yritäppä selittää tämä ihmiselle, jonka mielestä masennus on laiskuutta.