Lue keskustelun säännöt.
Miehellä ei ole ystäviä uudessa asuinpaikassamme
05.12.2010 |
ja se häiritsee minua, mutta ei kuulemma miestä. MInä näen asian niin, että olisi hyvä jos meillä molemmilla olisi omat sosiaaliset suhteemme, ettei kaikki perheen sosiaalinen elämä olisi minun tai lastemme vastuulla.
Muut miehet tekevät monenlaisia asioita yhdessä, mutta minun mieheni on vain lasten kanssa. Tarvisimme pihalla kaveriapua muutaman raskaan tavaran nostoon. Miehellä ei ole yhtään kaveria, jonka voisi pyytää apuun.
Mies ärsyyntyy jos pyydän hänen tekemään asialle jotain. Eihän tuo ole enää terveellistäkään eristäytyä muista ihmisistä. Töistäkään hän ei ole saanut yhtään kaveria. Jotkut ovat yrittäneet vähän tutustuakin häneen, mutta mies ei tee mitään asioiden eteen.
Harmittaa ihan hirveästi. Meidän perheen sosiaalisen elämänkin takia. Myös lapsille tekisi hyvää olla joskus miesporukassa.
Mitä tälle asialle voi tehdä vai voiko mitään. Miehen kanssa asiasta ei voi puhua, suuttuu heti.
Kommentit (9)
niin että nuo miehet tutustuisi toisiinsa. Harvat miehet mitenkään aktiivisesti solmii uusia kaveruuksia, näin olen ainakin huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
helpompaa se vaikka on mennä äijä porukalla oluelle ja jutella, ja alkuun juttelu seuraa kyllä löytyy netistä, missä pääsee hieman tutustuun lisää ja kohta kavereina oluelle baariin jutteleen lisää
Onko hän aina ollut tuollainen? Missä vanhat kaverit ovat, jos niitä on ollut?
Oma ukkoni kuulostaa siis samalta. Tekee vielä etätöitä, joten töissäkään ei näe muita.
Yksi hyvä ystävä on. Hän on oikeastaan koko perheemme ystävä.
Ja eipä tuo minua häiritse. Miksi häiritsisi? Kivaa, kun mies viihtyy kotona :)
On ollut kavereita, on pelannut ja käynyt baarissa muiden miesten kanssa. Vanhat kaverit asuvat kaukana, parin kanssa on kai tekemisissä.
ap
Paitsi että mies on oikeesti sosiaalinen ja pidetty, mutta hän ei HALUA tehdä muuta kun olla kotona ja itsekseen. Ei kiinnosta mun tutut, eikä edes paikat joissa on muita tuntemattomia ihmisiä.
Kai se vaan on tollanen saatanan kotihiiri. Misshän kääntää jutun aivan päälaelleen, että MÄ olen outo, kun en viihdy kotona (enpä!). Että koti on paras paikka ja jotain on vialla, jos haluaa jossain käydä.
Tämän siis saan kommentiksi, kun ollaan oltu arki-illat keskenämme kotona ja viikonloppuna saan hätäsesti hänet puoleksi tunniksi kauppaan ja sitten takaisin kotiin möllöttämään.
Tuntuu olevan miehelle jo maksimimäärä.
Ja tosiaan itse ei kärsi tästä eristyvyydestään, ei ole epäsosiaalinen seurassa, vaan hauska seuramies silloin harvoin kun siihen tilanteeseen päätyy.
Tuntuu vaan stressaantuvan ylimääräisistä ihmissuhteista. Mä taas meinaan tulla hulluksi, kun oon vaan sen kanssa kahdestaan :(((
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miehet ei tarvi niin paljon sosiaalista "tukea" tai tarvetta puhua asioistaan muiden kanssa kuin naisilla. Se ettei ole ystäviä joihin luottaa tai jotka voisivat auttaa, kun tarvii apua, on kyllä ikävä juttu. En voi sanoa että se kuitenkaan on sairasta, ettei ole tai ei halua kavereita. Hän voi ajatella että se on järkevää, niin ei ole kaverit häiritsemässä perhe-elämää. Jos on kavereita, niihin menee aikaa jonka voisi käyttää itselle mielekkäämmällä tavalla...kuten olla omien lasten kanssa. Näen kuitenkin tuossa yhden ongelman: että mies suuttuu kun siitä puhuu. Eli tämä on liian arka aihe hänelle. Jotenkin sinun pitäisi saada hänet puhumaan, niin joko ymmärtäisit miksi hän ei halua kavereita tai hän tajuaisi hommata kavereita tai kaverin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paitsi että mies on oikeesti sosiaalinen ja pidetty, mutta hän ei HALUA tehdä muuta kun olla kotona ja itsekseen. Ei kiinnosta mun tutut, eikä edes paikat joissa on muita tuntemattomia ihmisiä.
(
sosiaalinen, jos muiden seura ei kiinnosta. Sosivaalisuus on nimenomaan sitä, että haluaa viettää aikaa muiden parissa. Sosiaaliset taidot hänellä kyllä voi olla hyvät eli kun menee ihmisten ilmoille, pärjää ihmisten kanssa hyvin.
Nämä ominaisuudet ei kulje aina käsi kädessä. Paljon on sosiaalisia ihmisiä, jotka hinkuvat muiden seuraa, mutta jotka eivät osaa yhteistyötä. Ja sitten on niitä, jotka tulisivat toimeen hyvin muiden kanssa, mutta viihtyvät hyvin yksikseen.
missä lääninissä edes asutte, jos aihe on arka? :)