Huostaanoton konkreettiset syyt?

Itse tein lastesuojeluilmoituksen. Ei käynyt koulua, oli ajautumassa todella väärään porukkaan, varasti kotoa, oli öitä pois, ei syönyt. Ei päihde-eikä todettua mielenterveysongelmaa. Käy lukiota nyt pohjoisessa kaukana kotoa.

karkaili kotoa, oli poissa koulusta. Lapsen oman turvallisuuden takia haettiin ensin apua avohuollosta kriiryhmästä, jossa lapsi kävi keskustelemassa kerran tai kaksi viikossa.



Tilanne kuitenkin paheni ja tuli esiin esim huumeiden välitystä ym.

Silloin mies itse meni lastenvalvojan puheille ja lapselle järjestettiin perhekotipaikka. Kävi perhekodissa yläasteen loppuun ja 16v siirtyi itsennäistymisasuntoon, jatkoi kouluja ym.



Nyt on 25v. Asunut 5v ulkomailla, töissä, nyt muuttaa suomeen takasin, töitä on.



Mutta luottotiedot on sössinyt, opintolainat maksamatta ym.

Jos ette (tai omaisenne) itse olisi aktiivisesti hakeneet huostaanottoa, kuinka kauan olisi mennyt, että lastensuojelu olisi puuttunut asiaan? Oliko käytössä avohuollon tukitoimenpiteitä (kuten kävikö kotona joku taho)?

Kun ilmeni päihteiden käyttöä, riittikö omaisten ilmoitus vai pitikö nuorella olla poliisin kanssa yhteenottoja?

että milloin varsinainen huostaanotto tapahtuu?



Mä tiedän kaksi nuorta jotka on huostaanotettu ja molemmilla kerroilla on lopulta huostaanottoa toivoneet vanhemmat. Toisen lapsen kohdalla asoita pyöriteltiin pari vuotta ja toisella asiat tapahtu nopeempaa.



Yhden työkaverin lasta ei koskaan huostaanotettu, pelkät avohuollon tukitoimet auttoivat. Mutta siinäkin tapauksessa olivat sossujen ja muiden tahojen kanssa monta vuotta tekemisissä.



Ei lapsia ihan tosta noin vaan huostaanoteta, ei edes niissä tapauksissa kun mun mielestä pitäis ottaa heti pois, sellasenkin äidin tiedän jonka elämä on hunningolla mutta lapset asuu silti hänen kanssaan. Ne on kaikkin ikävimpiä juttuja.

Koska lapsella oli niin rankka ADHD että piti saada laitoskunttoutukseen ja sen paikan saamisen edellytys taas oli huostaanotto.

Kuulin tapauksesta jossa äiti ei kai laittanut lasta aina kouluun. Keräsi rahaa kirpputorilla ja kellekään ilmoittamatta lähti lapsen kanssa kaukaiseen maahan. Silloin joku omainen soitti asiasta ja lapsi sijoitettiin.

Up

[quote author="Vierailija" time="26.11.2010 klo 14:53"]

Kuulin tapauksesta jossa äiti ei kai laittanut lasta aina kouluun. Keräsi rahaa kirpputorilla ja kellekään ilmoittamatta lähti lapsen kanssa kaukaiseen maahan. Silloin joku omainen soitti asiasta ja lapsi sijoitettiin.

[/quote]

Huh, oon kuullut täsmälleen saman jutun lapsen mummulta.

Nyt lapsi on muualla Suomessa.

Tuohon seiskan tapaukseen on aika vaikea uskoa, kyllä vanhempi saa muuttaa lastensa kanssa "kaukaiseen maahan" ihan vapaasti, ei se ole mikään huostaanoton syy. Eikä myöskään kirpputorimyynti, sitä tekevät melkein kaikki. Milläs ja miten ne sossut hakivat lapsen tästä kaukaisesta maasta? Myöskään se, että lapsi ei mene "aina" kouluun ei ole huostaanoton syy, tässä maassa taitaa olla yksi tapaus, jossa romanivanhempi sai oikeudessa tuomion oppivelvollisuuslain rikkomisesta, kun yksikään kersoita ei käynyt -vuosiin- koulussa. Mutta niitäkää ei taidettu ottaa huostaan pysyvästi edes.

Ihan puutaheinää tuo juttu, haluan nähdä ne sossut, jotka kieltävät perhettä muuttamasta ulkomaille ja "keräämästä rahaa kirpputorimyynnillä", saati hakevat lapset toiselta puolelta maailmaa Suomeen. Aika moni perhe lähtee vuosiksikin ulkomaille, lapset kotiopetuksessa tai paikallisissa kouluissa, ei siellä kukaan Suomen viranomainen valvo paljonko käyvät koulua ja mitä koulua.

Ihan höpöhöpöä  koko tuo epämääräinen tarina.

Et tainnut käsittää. Itse lapsen oma mummu kertoi omasta tyttärestään.

Ei se kirppismyynti itsessään ollut paha asia, äiti keräsi rahat matkaan siten.

 Lapsen olinpaikasta ei oltu kerrottu kellekään ja lapsi ilmeisesti oli ilman lupaa

pois koulusta ja ehkä pitkään.

  Äidin oma äiti kertoi mulle tämän.

Tiedän muutamia tapauksia:

- vanhempien kanssa yhteistyössä sekoileva teini, pääsi kotiin murkkuiän hiukan hellitettyä.

- luokaltani poika, joka oli ns. tarkkiskamaa, veti yläkoulussa huumeita, kotona väkivaltainen isäpuoli jne. Oli jossain oikein pahojen poikien laitoksessa, viimeksi näin 18-vuotiaana, käytti kovia huumeita... Lieneekö elossa enää, ollaan jo 34. Viimeksi kuulin, että olisi asunut Helsingissä parikymppisenä.

- mt-ongelmista kärsineen yh-äidin poika päiväkoti-iässä

- vajaajärkisen teiniäidin lapsi. Äiti oli lapsi itsekin mieleltään ja oikeasti hoito oli kamalaa. Sama kuin laittaisi 7-vuotiaan vastuulle pienen lapsen.

- lapsena naapurustossa asui monilapsinen perhe, jonka isä oli ihan pimpeli ja äiti juoppo. Äiti jätti lopulta perheensä ja isä muutti lasten kanssa kauemmaksi. Kuulin, että lapset oli huostaanotettu melkein heti muuton jälkeen. Isä oli aivan kyvytön huolehtimaan mistään, äiti oli alkosta huolimatta parempi, mutta äitiä ei kiinnostanut eron jälkeen enää lapset. Lapset olivat likaisia, alle kouluikäiset juoksivat aamuyöllä ulkona leikkimässä, kouluun tultiin nälkäisinä ja myöhässä jne.

- narkkiäidin kaksi lasta

- toisen narkkiäidin lapset, joka sittemmin on lopettanut ja hoitaa nuorimmaistaa hyvin uudesta suhteesta, tapaa vanhempia lapsiaan säännöllisesti

- äidin, joka jätti alaluokilla olevat lapset keskenään kotiin, kun lähti reissuun. Unohti jopa kertoa lapsille asiasta ja se paljastui, kun lapset meni naapuriin kertomaan nälästä.

- äidin, joka ei hakenut lasta perhepäivähoidosta vaan katosi viikoiksi. Oli tavallaan "viimeinen pisara" sossunkin silmissä.

Tässä nyt äkkiä tapauksia. Varmaan aika tyypillisiä ja nämä siis tullut elämässä vastaan vuosien aikana ja joiden taustoja tiedän syystä tai toisesta (naapureita, luokkakavereita, pikkusiskon luokkakavereita jne). Kai niitä muitakin on tullut, mutten äkkiä muista.