Onko täällä ketään muuta lisäkseni, joka pahasti sabotoi oman elämänsä jopa masokistisella tavalla? Niin että kaikki romuttuu.
Tätä en ymmärrä. Tiedostamatta olen tehnyt tätä kuitenkin vuosia.
Teen todella paljon asioiden eteen töitä ja olen saanut valtavasti mahdollisuuksia. Sitten vain tuhoan kaiken mitä saan.
Oli kyse rahasta, itsestään, urastaan, suhteistaan, mistä vaan, jotenkin kierrolla tavalla tuhoan elämäni. En ole välittänyt itsestäni ja itseinho on minulle hyvin keskeinen asia omassa elämässä.
Nykyään tilanne on jo epätoivoinen. Erittäin. Kaikki on tuhottu ja niin ettei asioita pysty korjaamaan. Työt, raha-asiat, minä itse ja suhteet.
Kai minulla on niin suuri kuolemanvietti, että sitä kohti olen ajautunut vaikka tavallaan olen myös halunnut pärjätä. En kuitenkaan ole ottanut tosissani elämääni.
Onko muita?
Kommentit (7)
Mulla niinpäin, että oon tajunnut "hyvin suoritetun elämän" olevan mulle elämäni haaskaamista ja vapaaehtoinen astuminen kuolemanloukkuun,
Siksi sopivasti sabotoitu versio passaa paremmin.
Enkä oletakaan että ymmärtäisitte
Ehkä yrität pyrkiä eroon siitä mikä ei tunnu oikealta, aidolta, ehkä ahdistaa. Ehkä etsit jotain aitoa, luonnollista, missä voi hyvin. Joka päivä on uusi päivä. Menneitä ei aina voi muistella. Alkoholi pois, se sekoittaa päätä äkkiä.
Sinulla on jokin diagnoosi, johon et ole saanut tai johon et ole halunnut ottaa vastaan hoitoa. Oli se sitten persoonallisuushäiriö tai päihdeongelma tai jokin muu vakavampi psyykkinen sairaus.
Jos saisit asianmukaista hoitoa ja lääkitystä, elämäsi muuttuisi tasapainoisemmaksi ja nautinnollisemmaksi. Silloin näkisit mikä on sinua ja mikä on sairautta, joka ei koske koko persoonaasi. Pääsisit irti itsesi soimaamisesta ehkä kokonaan tai ainakin osittain.
Ehkä trauma, tai/ja CPTSD. Et tunne ansaitsevasi hyviä asioita joten sabotoit ne, mutta mistä se huono itsetunto johtuu on oma lukunsa. Lapsuudessa ja nuoruudessa tuo huono käsitys itsestä on muotoutunut ja yrität vahvistaa ja ikään kuin todistaa että no niin, en osannut tätäkään ja katsokaa, taas kävi näin, olen vain niin luuseri.
Ainakin oma kokemukseni on tällainen enkä edes tiedä mistä sitä solmua lähtisi avaamaan. En tiedä mistä saisi itsearvostuksen takaisin kun niin monesti on tullut kokemus että ei ole mitään. Enkä tiedä miten voisi saada jonkun toisen kokemuksen ilman tunnetta että valehtelee itselleen ja muille eli huijarisyndrooma.
??