Onko olemassa mitään parisuhdeongelmaa, johon täällä ei ehdotettaisi ratkaisuksi eroa?

Niin että mitä virkaa koko parisuhteella on edes?

Oikein hyvä kysymys sinulta! Jätä tämän palstan siat..!

Vierailija kirjoitti:

Niin että mitä virkaa koko parisuhteella on edes?

pitää saada mies elättäjäksi ja erossa saa puolet miehen omaisuudesta ja elatusmaksut siihen päälle.

Kyllä täällä terapia on ylivoimainen lääke joka asiaan. 

Mikäs aloittajan ratkaisuehdotus olisi niihin väärän värisiin sukkien? Terapia? 

Jätä se sika.

Avo/avioliitot yliarvostettua vanhaa roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että mitä virkaa koko parisuhteella on edes?

pitää saada mies elättäjäksi ja erossa saa puolet miehen omaisuudesta ja elatusmaksut siihen päälle.

Kuulostaa siltä, että se, ettei sinua käytetä taloudellisesti hyväksi, on sinulle tärkeämpää kuin lastesi hyvinvointi. Mahtaa sulla olla onnellisia lapsia. 

Koska toisia ei voi muuttaa, vaan omaa käyttäytymistään voi, niin vaihtoehdot ovat usein kestä tai pakene. Jos joku on esim. nuuka kyykyttäjä (mikä tuntuu olevan todella yleistä), niin se piirre on niin syvällä ihmisessä, että ei siitä millään parisuhdeterapialla selvitä. Usein ihminen ihastuksen huumassa valitsee itselleen aivan vääränlaisen puolison ja kiirreellä siihen sitten vielä mukulatkin vääntää. Sitten jossain vaiheessa herätään todellisuuteen ja ihmetellään, että kuinkas tässä nyt näin kävi.

Ei

Se riippuu ihan siitä mitä ihminen kertoo tilanteestaan. Jos puoliso kohtelee todella huonosti, tai jos henkilö on jo yrittänyt kaikkensa mutta puoliso ei muuta käytöstään, niin ei siinä jää paljon muita vaihtoehtoja kuin ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että mitä virkaa koko parisuhteella on edes?

pitää saada mies elättäjäksi ja erossa saa puolet miehen omaisuudesta ja elatusmaksut siihen päälle.

Kyllä mies saa yhtä lailla puolet omaisuudesta. Ja elatusmaksutkin, jos lähivanhemmuus kelpaa. Useimmiten rahanhimo ei kuitenkaan ole niin suuri, että lähivanhemmuus kiinnostaisi.

Vierailija kirjoitti:

Koska toisia ei voi muuttaa, vaan omaa käyttäytymistään voi, niin vaihtoehdot ovat usein kestä tai pakene. Jos joku on esim. nuuka kyykyttäjä (mikä tuntuu olevan todella yleistä), niin se piirre on niin syvällä ihmisessä, että ei siitä millään parisuhdeterapialla selvitä. Usein ihminen ihastuksen huumassa valitsee itselleen aivan vääränlaisen puolison ja kiirreellä siihen sitten vielä mukulatkin vääntää. Sitten jossain vaiheessa herätään todellisuuteen ja ihmetellään, että kuinkas tässä nyt näin kävi.

Tämä juuri ja usein se toinen osapuoli ei tahdo mennä sinne parisuhdeterapiaan, koska ei koe omaa käytöstä ongelmallisena. Ei toimmoisissa tapauksissa auta muu kuin eroaminen kun se toinen osapuoli kieltäytyy ottamasta huomioon sitä sen toisen henkilön pahaa oloa suhteessa ja vastuuta omasta käytöksestään.