Uskotko että on olemassa ihmisiä joilla on käytännössä joka ikinen aspekti elämässä hyvin?

Jotkut riehaantuu jo ajatuksesta että parisuhde olisi oikeasti onnellinen. Eivät pysty uskomaan, pakko olla jotain vialla kulissien takana.

Kyllä uskon, että tuollaisia on paljonkin. 

Kaikki miehet tietysti!

Itse olen ainakin ihan tyytyväinen elämääni noiden suhteen. Ei kaikki nyt täydellisesti ole, mutta riittävän hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ainakin ihan tyytyväinen elämääni noiden suhteen. Ei kaikki nyt täydellisesti ole, mutta riittävän hyvin.

Mikä ei ole hyvin?

Siinähän se aika menisikin kun alkaisi vertaamaan, että kiinka hyvin asiani on tai ovat olematta, eikä riittäisi, että itse on tyytyväinen eloionsa. Historian lopou kaikki on saavutettu joku jonka nimeö en saa nyt päähäni julisti 90 luvun alussa, vaan kuinkas sitten kävikään

Uskon siihen, että aina voi olla parenmin mutta lähes yhtä usein myös huonommin.

Täydellisyys ja virheettömyys kaikessa ja jatkuvasti on minusta, jotenkin luonnotonta; ikäänkuin eläisi jonkun lasikuvun alla.

- Jos joku on nähnyt Trumann show nimisen leffan saanee kiinni siitä, mitä tarkoitan. - Pahoittelen heidän osalta, jotka eivät ole tuota leffaa nähneet. 

Voi kai hetkellisesti olla. Pysyvästi ei.

Ehkä pienen hetken, muttei pysyvästi. Muista olla onnellinen, jos niin on.

Tämän listan asioista itselläni prakaa tällä hetkellä kolme viimeistä. Koti ei stressaa, se on rempattavaksi ostettu vanha rintsikka, joten ihan normaalia ettei se ole vielä kiva. Mutta iso stressi on läheisten terveydestä, perheessä nyt vanhemmilla saattohoitoa, puolisolla vakavan sairauden hoitoa,  ja koiralla yöllä hereillä pitävää sairautta, joten stressitasot korkealla, uni vähissä ja henkinen hyvinvointi aika heikolla tolalla, kun akuutit huolet läheisten asioista jatkuneet niin pitkään.

Mikään ei ole ikuista, suru ja myös murhe kuuluu jokaisen ihmisen elämään.

Nauttikaanme ja eläkäämme tässä & nyt! 

Olen työtön maisteri  jolla ei ole mainittavaa omaisuutta (asun pienessä vuokrayksiössä) ei kumppania ei lapsia... joku varmasti sanoisi, että valehelen ja puhun puppua, jos sanoisin kokevani elämäni olevan kohdillaan. Hän saattaa näin sanoessaan olla oikeassa. 

Tai sitten hän kokee vain oikeudekseen määritellä ja sanoa, toisille nitä ainakin pitäisi elämään kuulua, jiotta voisi sanoa , että elämän aspektit ovat hyvin, koska hänen elämältään odottama ellei peräti vaatima on ni-in kaukana jonkun toisen hyväksi ja mielekkääksi kokemasta elämästä, jossa tämä joku kokee oman elämän aspektiensa olevan hyvin.

- Ei niin, etteikö tuo joku näkisi parannettavaakin vaan niin , että kokisi olevansa sinut itsensä ja ympäristönsä kanssa, että huomennakin olisi taas uusi päivä iöoineen ja murheineen 

On.

Itselläni on kaikki nuo mainitsemasi asiat elämässä hyvin. 

Ihmettelemme lähes päivittäin puolisoni kanssa, miten meille on voinut käydä elämässä näin hyvin. Luulen, että perustekijöitä sille, että olemme nyt viisikymppisinä erittäin tyytyväisiä kaikkiin elämän alueisiin on meidän kohdalla ainakin se, että molemmat olemme melko älykkäitä, kummallakin on varsin moitteettomat geenit, ei perinnöllisiä sairauksia tai muita poikkeusominaisuuksia, mikä on mahdollistanut hyvän koulutuksen ja työtilanteen sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin. Lapsille on onneksemme periytynyt samat ominaisuudet. Olemme nuorempana kokeneet sen verran vastoinkäymisiä ja erikoisia juttuja ihmissuhteissa, että vuosien varrella elämään on jäänyt vain ne ihmiset, joiden kanssa on hyvä olla, muihin ei tarvitse käyttää energiaa. Toisaalta myöskin on nähty, että mikä hetki tahansa voi muuttaa kaiken, mikä tuo tietyn perustyytyväisyyden ja kyvyn nähdä huonoja hetkiä kauemmas. Olemme olleet yhdessä parikymppisistä asti ja kasvaneet yhdessä, onneksemme samaan suuntaan, mutta silti niin, että molemmilla on tilaa omille ja toisen omituisuuksille. 

Päätimme molemmat jo vuosia sitten, että some ei ole asia, johon meidän on syytä käyttää resursseja. Tiedän, että moni olisi todella kiinnostunut tietämään, miltä esimerkiksi melko epätyypillisen näköisen, meidän mielestämme superkodikkaan uudehkon omakotitalomme uumenissa näyttää, mutta meille se ei toisi mitään lisäarvoa elämään, luultavasti päinvastoin. 

Teemme molemmat paljon vapaaehtoistyötä sellaisten asioiden parissa, joista itse nautimme, emmekä juurikaan mieti sitä, miltä meidän yhteiskunnallisessa asemassamme ihmisen pitäisi näyttää ulospäin. 

Ystäväpiirissämme on joitakin samanlaisia pariskuntia, joiden elämässä voi sanoa kaikkien osa-alueiden olevan hyvin, mutta valitettavan paljon on myös niitä, joilla näin ei ole, vaikka somen tai muiden keinojen avulla halutaan toisenlainen vaikutelma antaakin.

13: Semmoinen satu siinä😬

Tottakai. Itsellänikin on ollut kaikki nuo yhtä aikaa.

Tuskin. Pari somessa täydellistä perhe-elämää esittelevä naista tiedän ja toinen heistä oli irl melkoisen koppava ja puhui miehestään melko ilkeästi ja oli tosikon oloinen muutenkin ja somessa taas....

Toinen taas esiintyy pyhimyksenä ja oikeassa elämässä yksi luonnehäiriöisimmistä ihmisistä mitä tiedän. Jos olisi elänyt n*tsisaksan aikaan olisi ekana ilmoittautunut kesk_itysleirivartijaksi vaikka nainen onkin. Pirullinen hymy huulillaan olisi nauttinut vallasta. Sellainen "ihana" pyhimysnainen.

Mielenterveyspuolelta löydetään ainakin jokaiselle joku diagnoosi tänä päivänä, jos vain psykiatrille menee. Jos et ole masentunut, niin sitten olet vaikka toksisen positiivinen. Jokaisen saa myös varmaan väännettyä johonkin persoonallisuushäiriön luokkaan sopivaksi. Psykoosin diagnoosikin napsahtaa varmasti aika helposti, jos olet vaikka psykiatrin kanssa eri mieltä rokotteista. 

Tietysti on. Minä esimerkiksi. Tosin en harrasta tiedettä. Mitä se edes tarkoittaa käytännössä?

On. Tunnen tuollaisen ihmisen, opiskelukaverin amk:sta, jolla on kaikki paremmin kuin hyvin eikä hänellä ole muutenkaan ollut koskaan vastoinkäymisiä. Ensinnäkin uskomattoman kaunis ihminen ja pääsi jo ekana opiskeluvuonna vakituiseen työhön (ulkonäkö vaikutti varmasti työn saannissa). Vanhemmat, isovanhemmat ja kaksi isoisovanhempaakin elossa. Miljonääripuoliso takaa sen ettei tämän kaverini tarvitse käydä töissä, lapsillaan on kalliit harrastukset, matkustelevat jatkuvasti ulkoimailla jnejnejne.

Yritän olla katkeroitumatta, sillä oma elämäni on ollut täynnä vastoinkäymisiä synnytyslaitokselta asti. Mulla on harvinainen etenevä sairaus joka tulee viemään mut ennenaikaisesti hautaan. Suurin osa sukulaisistani ovat kuolleet, toinen vanhemmistakin. Ystäviä mulla ei ole montaa koska sairauteni vaikuttaa ulkomuotooni, samaten työnsaanti on ollut vaikeaa. Serkkujakin mulla on vain neljä, joista kolme on etäisiä eivät halua olla tekemisissä.

On varmaan paljonkin ihmisiä, joilla on kaikki ap:n luettelemat asiat kunnossa, ainakin jonkin aikaa. Tuskin kellään koko elämän ajan sentään on kaikki hyvällä tolalla.

Tuskin suomessa...on tämä niin synkkä ja kolkko maa...

Mutta sveitsissä tai esim usan new englandissa voi ollakin.