Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Välit 16 vuotta terapiassa käyneeseen pikkusiskoon nyt poikki - mikä helpotus!
04.01.2024 |
Jesses mikä rauha! En ikinä sano ettei terapia olisi hyvä tai jopa joskus pakollinen, mutta joskus sen tuotteet ovat merkillisiä. Nyt katkaisin kanssakäymisen nuorempaan siskooni, joka kaiken terapiansa jälkeen on kertonut huonon olon tunteensa johtuvan minusta! Siitä, että oli aina kateellinen minulle koska olin parempi koulussa (josta hän lintsasi), sain yo-merkonomitutkinnolla hyvän työn (kun hän jobbaili ja inter-railasi) menin kihloihin ja naimisiin . . .
Kutsuin vanhempani jouluksi meille, ja myös appivanhempani - rakkaita meille kaikille, ja siskonikin kutsuin, mutta hän kieltäytyi.
Nyt on ollut hyvä joulu ja uuden vuoden juhlinta!
Kommentit (12)
Siskosi on naurettavan kateellinen. Hyvä, ettet ole enää missään tekemisissä. Ja kyllä, terapiassa käyneet tunnistaa huonosta käytöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos olisitkin itse mennyt terapiaan kysymään missä on oma empaattisuutesi ja ymmärtämyksesi? Opettelemaan kuinka myötäelää silloin, kun itsellä on kaikki ja toisella ei mitään.
16 vuotta?!?! Ei stana, halvemmaksi ois tullut yhteiskunnalle viedä saunan taakse parin vuoden jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Entä jos olisitkin itse mennyt terapiaan kysymään missä on oma empaattisuutesi ja ymmärtämyksesi? Opettelemaan kuinka myötäelää silloin, kun itsellä on kaikki ja toisella ei mitään.
Siskohan on täysin vastuuton! Eri
Sisarkateus voi olla kamala asia. Miten se joitain sitten jäynääkin vuosikymmenestä toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, eihän hän tuossa sinua mitenkään syytä, vaan puhuu omista tunteistaan. Itselläni vähän sama tilanne oman veljeni kanssa, olin tosiaan jostain 4-vuotiaasta asti kovin kateellinen hänelle, monestakin syystä (ulkonäkö, älykkyys, lahjakkuus, aurinkoinen ja sopeutuva luonne minkä takia ihmiset pitivät hänestä). Ja tämä pitkäkestoinen kateellisuus on aiheuttanut minulle huonommuuden tunteita ja välillä kiukuttelua, välillä masennusta. Mutta ymmärrän, että tämä kateellisuus on minun ajattelumaailmassani oleva ongelma, ei veljeni vika. Hän vain on ollut silloin ja on nyt mikä on, ja minä olen reagoinut siihen omalla tavallani.
Vierailija kirjoitti:
16 vuotta?!?! Ei stana, halvemmaksi ois tullut yhteiskunnalle viedä saunan taakse parin vuoden jälkeen
Harvemmin yhteiskunta tuommoisia terapioita maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Nyt katkaisin kanssakäymisen nuorempaan siskooni, joka kaiken terapiansa jälkeen on kertonut huonon olon tunteensa johtuvan minusta! "
Niin se ehkä johtuukin, mutta ei silti välttämättä ole mitenkään silti sinun vika. Kateuden on luultavasti aiheuttaneet jotkut sinun luontaiset ominaisuudet, joita siskolla ei ehkä ole tai hän kokee ettei ole. Ei se ole kenenkään vika, jos toinen on syntynyt vaikka nätimmäksi tai lahjakkaammaksi kuin toinen. Silti se voi aiheuttaa paljonkin kateutta.
Sanoiko siskosi, että hänen mielestään on sinun syytä, että hän on kateellinen sinulle? Vai tulkitsitko itse näin?
eihän se sinun syytäsi ole.
nyt hänen vastuullaan on alkaa työstämään kateuttaan.
voit toki auttaa häntä sanomalla, että olet ihan hyvä noin ja rakas sisko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siskosi on naurettavan kateellinen. Hyvä, ettet ole enää missään tekemisissä. Ja kyllä, terapiassa käyneet tunnistaa huonosta käytöksestä.
Osa terapiassa käyvistä alkaa syyttelemään toisia ihmisiä, osa taas ei. Jälkimmäisistä osa on oman kokemukseni perusteella vieläpä sellaisia, jotka eivät loppujen lopuksi koe terapiaa tarpeelliseksi.
Ei hitto, kateellinen jostain yo-merkonomin tutkinnosta! Ei taida systerillä kovin vahvasti mennä.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se on parempi jossain kohtaa ottaa etäisyyttä, jos tilanne niin vaatii. Omalla vanhemalla sisaruksellani on vakavia mt-ongelmia, jotka on välillä näyttäytyneet aikuisiälläkin aggresiivisina purkauksina.
Ennen koitin vaan ymmärtää ja tukea, mutta siinä vaiheessa, kun äiti äni kertoi, että sisarukseni oli saanut jälleen erään ahdistusraivokohtauksen ja oli tönäissyt ikääntyvää äitiäni kaupan parkkipaikalla aika kovastikin, niin annoin kyllä sen verran vahvaa palautetta, ettei vähään aikaan tarvinnut olla tekemisissä.
Kaikista lääkehoidoista kieltäytyy, mitkä eivät hänen mielestään ole tarpeellisia. Sen verran toimintakykyinen on nykymittapuulla, että saa perseillä menemään, minkä jaksaa.