Lue keskustelun säännöt.
Asunko narsistin kanssa saman katon alla?
21.12.2010 |
Hän kehuskelee usein saavutuksillaan, vaikkei ne juuri kummoisia olekaan. Liioittelee usein ja haluaa näyttää ulkopuolisille miten hän tekee ja rakentaa, on oikea mies talossa. Totuus on aivan toinen. Lähinnä istuu tietokoneella, ryyppää siinä ja haukkuu mua.
Hän ottaa kaiken itseensä. Olen joutunut varomaan sanojani, sillä ihan mikä tahansa minun mielipiteeni, mikä eriää hänen omastaan, saa miehessä aikaa tajuttomat raivokohtaukset. Hän rikkoo tavaroita ja huutaa ja uhoaa. Mun pitäisi olla aina ja ikuisesti täysin samaa mieltä hänen kanssaan.
Hän rähjää myös yleisillä paikoilla, pankin virkailijoille, kaikille. Hän on aina oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä. Yhteiskunta on mätä, hän on hyvä. Hän pitää itseään todella hyvänä ihmisenä.
Hän saattaa haukkua minua asioista, mitä yritän itsekin muuttaa ja hän tietää sen. Esimerkiksi etsin juuri töitä paljon ja olen ollut aika alamaissa sen takia ettei mitään ole löytynyt. Mies saattaa huutaa "sullekaan ei työnteko kelpaa". Aina hän osaa kääntää asiat niin, että vika on vain ja ainoastaan minussa.
Olen totaalisen rikki, uupunut ja voimaton.
Kommentit (19)
Ammattilaisten pakeille, marsmars.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei mies suostu terapiaan niin lähdet. Niin mäkin "uhkasin" ja mies ei suostunut. Muutin omilleni ja nyt ihanan ystävällisen miehen kanssa naimisissa ja yhteinen lapsi :)
Narsisti osaa antaa itsestään ulospäin fiksun, filmaattisen, sosiaalisen ja älykkään kuvan. Hän osaa manipuloida ihmisiä ja tekee niin kaiken aikaa.
Narskut ei ole niitä, jotka rähjäilevät kaupoissa ja virastoissa.
koska niillä on oikeus ja ne on kaiken napoja. Jos niitä ei huvita olla sharmantteja ja se ei auta, ne räjähtää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska heissä ei ole mitään vikaa ja heitä ei tarvii parantaa. Terapeutillekin esittävät enemmän uhria ja väärinymmärrettyä rassukkaa.
exän käytökseltä. Lupasi muuttua ja muuttuikin viikoksi, kahdeksi, kunnes räjähti jälleen. Julkisilla paikoillakin metelöi, ellei mennyt sapluunat hänen mukaan.
Esimiesasemassa itketti alaisiaan, oli itse aina oikeassa.
Kaunotar, mutta toimii kuin hirviö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä lyhyt pinna ja tunteenpurkaukset ovat tyypillisiä masennuksen oireita. Menkää aluksi vaikka pariterapiaa, sieltä sitten ykisttäistä apua.
On muuten hankala sanoa, kumpi esimerkiksi teidän suhteessanne (jos siis olen oikeassa) on se, joka on masentunut ensin. Se voi olla kumpi tahansa, mutta toinen on sitten murtunut samaan tilanteeseen.
Neuvoni on, että lähde heti, tai muuten susta ei ole kohta enää jäljellä mitään. Itse olin aikanani 2v narsistin kanssa, se oli hyvin kuvailemasi kaltaista elämää. Sun pitää uskoa, että ainoa tapa pelastaa itsesi ja myös mahdolliset lapsesi, on tämä.
Tää narsisti jonka kanssa olin, ei niinkään ryypännyt, sen sijaan se valehteli ja juoksi vieraissa ja laittoi tämänkin, kuten kaiken muunkin, tietysti mun syyksi. Koska olin hullu, kelvoton, huono ihmisenä, naisena äitinä.
Hän oli myös paras kaikessa ja syy oli aina muissa. Minussa, mun sukulaisissa, yhteiskunnassa, naapureissa.
Ainoat joissa ei ollut syytä oli siis hän ja hänen äitinsä.
Noinkin lyhyessä ajassa tuo narsisti sai vietyä itsetuntoni lähes kokonaan. Sen palauttamisessa on ollut tekemistä.
Vieläkin näen tuosta ajasta painajaisia, vaikka siitä on jo yli 15 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti osaa antaa itsestään ulospäin fiksun, filmaattisen, sosiaalisen ja älykkään kuvan. Hän osaa manipuloida ihmisiä ja tekee niin kaiken aikaa.
Narskut ei ole niitä, jotka rähjäilevät kaupoissa ja virastoissa.
Esittelee saavutuksiaan, esiintyy "hyvänä ihmisenä", leuhkii jne? Juuri sitähän se hieno ulkokuva usein on. Narsisti voi hyvin ärjyä ihmisille, joista ei ole hänelle sen kummempaa hyötyä kuin sen hetkisten tarpeiden tyydyttäminen, vrt. asiakaspalvelijat.
miehen demonisointi ei tässä tilanteessa auta ketään? Nyt on niin, että _me emme tiedä_ mikä syy on, ja edes oikeastaan miksi ongelma on olemassa.
Parisuhdeterapiaan vakavaan keskusteluun, heti, AP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2 vuoden kuntoutustuki päättyy tammikuussa ja tosiaan masennus on edelleen niin kova etten kykene hakemaan apua. Hoito siirrettiin toiselle paikkakunnalle ja taas pitää käydä ensin terveysasemalla ja varata sieltä aika ammattilaiselle. Pian loppuu rahat ja sen mukana lääkkeet, sitten menee terveys ja viimeisetkin rippeet siitä mikä näyttää normaalilta.
Mikäli asutte kehäkolmoisen sisällä niin apua masennukseen ja muihin mt-sairauksiin on hyvin vaikea saada. Vaikeutta lisää sairaus joka vie aktiivisuutta toimia. Hyvä kun kykenee käymään ruokaostoksilla kerran viikkoon. Niin on mallillaan etelässä mielenterveyshoito.
Ehkä jokin yksityinen lääkäri hoitaisi asiani/nne kuntoon? Rahaahan se vie mutta luultavasti tehokkaampi keino, kuin odottaa seuraavaa vuoroa pari kuukautta.
T: 14 vuotta masennuksen kynsissä
Olemme olleet yhdessä vajaa kolme vuotta. Olin ennen tätä suhdetta iloinen ja minulla on aina ollut hyvä itsetunto, nyt se on lytätty aivan maahan. Minä olen masentunut, sen myönnän, mutta sekin täytyy sanoa että minua masentaa vain ja ainoastaan miehen käytös mua kohtaan. En ole mitään. tai olen silloin, kun hän siitä jotenkin hyötyy.
Me käymme terapiassa, mutta se ei tunnu auttavan yhtään. Siellä mies puhuu kauniisti ja pitää minua kädestä kiinni ja terapeutin läsnäollessa kertoo rakastavansa minua ja haluavansa minulle vain hyvää. Kun olemme taas muutaman päivän kotona, sama alkaa alusta. Mikään ei muutu.
Yhteisiä lapsia meillä ei ole, miehellä on edellisestä liitostaan kolme lasta, joita tapaa joka toinen viikonloppu. Silloinkin hän istuu tietokoneella, juo kaljaa ja sanoo lapsilleen "en ehdi", kun pyytävät jotain. Huomiota isältään. Kun lapset ovat poissa, hän puhuu, miten haluaisi lasten asuvan meillä koska hän näkee heitä niin vähän. Miksi hän sitten ei ole lasten kanssa silloin kun he meillä ovat! Tätä olen ihmetellyt.
Ja miksi olen tässä? Ei tämä aina tälläistä ole ollut. Viimeisen vuoden aikana on pikkuhiljaa mennyt tähän tilanteeseen, missä olemme nyt. Ainoa, mitä tiedän, on se, että olen neuvoton ja taloudellisesti hänestä riippuvainen :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heti paremmin! Muuta omillesi, vaikka toiselle paikkakunnalle niin saat itseluottamuksesi takaisin ja samalla löydät työpaikankin. Kun olet saanut elämänilosi takaisin, se heijastuu ulkoiseen olemukseesi ja teet ihmisiin (työantajiin) hyvän vaikutuksen. Miksi tuhlaat elämänenergiasi mieheen, joka ei ilmiselvästikään kunnioita eikä arvosta sinua?
Jos mies oikeasti sinusta välittäisi, hän ajattelisi sinun parastasi, olisi tukenasi ja kannustaisi sinua kaikin mahdollisin tavoin.
miehen demonisointi ei tässä tilanteessa auta ketään? Nyt on niin, että _me emme tiedä_ mikä syy on, ja edes oikeastaan miksi ongelma on olemassa.
Parisuhdeterapiaan vakavaan keskusteluun, heti, AP.
että onko omenassa jotain vikaa, kun siinä on jotain rupia kuoressa, pitäisi vastata, että _me emme voi tietää_ mikä syy on, tai valehteletko sinä, ap, joten mars kasvitieteilijän juttusille?
Tämä on hei keskustelufoorumi. Ja jos joku esittää tiettyjä seikkoja täällä ja pyytää mielipiteitä, ehkäpä on oletettavaa, että siltä pohjalta vastataan ja pähkäillään asiaa.
On olemassa narsistisesti vinksahtaneita ihmisiä, niin miehissä kuin naisissakin, ja jos joku vihdoin vuosien vuoristoradan ja mahdottomien ongelmien jälkeen alkaa miettiä narsismin mahdollisuutta, suotakoon se hänelle. Ja kerrottakoon myös, mikäli hänen havaintonsa viittaavat mahdollisesti tuohon persoonallisuushäiriöön. Ehkäpä asiat kirkastuvat, kun joku onneton saa viitteitä ongelmien syystä.
Kuulostaa kyllä varsin tutulta. Erosin narsistimiehestäni 5 v sitten ja paljon on samoja piirteitä. Esimerkiksi tuo terapeutille lepertely. Meillä se johti siihen, että terapeutti alkoi syyllistää minua, mikä ei tietenkään auttanut tilannetta yhtään.
Tiedätkö ap, oliko miehelläsi exänsä kanssa samanlaista ja oliko se syy eroon?
miehen demonisointi ei tässä tilanteessa auta ketään? Nyt on niin, että _me emme tiedä_ mikä syy on, ja edes oikeastaan miksi ongelma on olemassa.
Parisuhdeterapiaan vakavaan keskusteluun, heti, AP.
Tollaisen ihmisen kanssa ei kuule auta mitkään terapiat, kun lähtötilannekin on se ettei hänessä omasta mielestään ole mitään vikaa. Kaikki viat löytyvät muualta ja jos hän joskus on käyttäytynytkin niin ja noin, se johtuu muitten tyhmyydestä, muitten hulluudesta, siitä että häntä on painostettu, siitä että yhteiskunta toimii väärin, jne jne.
Mun erosta on 17 v ja mies on edelleen täysin samanlainen, jos ei pahempikin.
Hänen pisin naissuhteensa näitten vuosien aikana on kestänyt muutaman kuukauden, samojen ongelmien takia.
Lapsellekin vaan valehteli ja luisti jatkuvasti tapaamisista, kunnes lapsi itse vähän isompana ilmoitti ettei halua edes mennä niihin, kun se aina lupailee kaikkea eikä ikinä pidä mitä lupaa, eikä edes tule hakemaan vaikka lupaa.
Minä olen onneksi löytänyt uuden miehen joka on kunnollinen. UUtta liittoa takana jo 13v.
Mies on ollut aikaisemminkin tuollainen, sain vasta sen kuulla juteltuani hänen entisen vaimonsa kanssa. Siitä syystä mietin tässä, onko hän narsisti vai mikä hän oikein on. Mutta se tuntuu olevan selvä, että hän ei ihan ok ole. Entisensä kanssa ei mennyt terapiaan koska se on humpuukkia, nyt sentään lähti. Mutta ei se silti auta koska hänessä ei ole mitään vikaa.
ja mielestäni on narsisti tai lähelle sitä, ei tosin juo, mutta kaikki on aina toisten syytä, huutaa ja räyhää julkisilla paikoilla, jauhaa aina itsestään eikä kuuntele muita. Soittaa joka päivä ja jauhaa urheilutuloksia, ei koskaan kysy, mitä meille kuuluu. Mieheni välttelee soittelua isälleen. Onneksi asuu 500 km päässä, niin ei nähdä usein.
Pelasta itsesi!