Lapseton sisko, argh...

Minulla on kaksi lasta. Viimeisen kahden kuukauden aikana meidän perhe on sairastanut kuusi flunssaa, kaksi oksennustautia silmätulehduskierteen, minulla murtui oikea ranne ja nyt vielä koirakin joutui tiputukseen. Eli arjessa on ollut rämpimistä. Nyt sitten lapseton pikkusiskoni ruikutti jälleen kerran puhelimessa, kun _hänellä_ on niiiiin raskasta. On flunssa iskenyt ja joutuu ihan sairauslomalla olemaan! Äitini käy kaupassa, kirjastossa ja siivoaa ja sisko siellä raukka potee puhtaassa asunnossa jääkaappi täynnä herkkuja. Ja soittaa syyllistäviä puheluja, kun _hänellä_ on niin kovaa, enkä minä edes soittele ja kysy kuulumisia. Kun en jaksa! Kun se on aina sitä yhtä ja samaa valitusta. Nyt pitäisi kuulemma sisko ottaa meille jouluksi. Juuri kun olin ajatellut, että meidän perhe saisi levätä kolme päivää kaikessa rauhassa.

rakkaus ja lämpö siskoasi kohtaan! Ettet vaan olis kade, kun sisko pääsee sairastaessaan helpommalla, ja siitä että äitis auttaa sitä?

Sanot ilahtuneena, että oletkin ihmetellyt miten ikinä saat kaiken valmiiksi. Nyt onkin kaksi tekemässä! Tuo sinä vaikka tortut, laatikot ja ja...

Läpeensä lellitty ja hemmoteltu ja poispilattu ihminen harvemmin herättää kamalan lämpimiä tunteita!



Joka ikinen kerta kun soitan hänelle, sieltä tulee vähintään puolen tunnin valitusvirsi. En jaksa kuunnella sitä!



ap

Olen eräiden siskojen ystävä, siis molempien, ja muistan kuinka he yhteen aikaan tappelivat samaan tyyliin. Silloin minulla ei ollut omia lapsia, ja ymmärsin myös pikkusiskoa. Isompi jolla jo lapsia, mm. haukkui pikkusiskoa, että et voi tietää mitään oikeasta elämästä kun sulla ei ole lapsia etkä käy töissä, vaan elelet vaan opintotuilla (mikä muuten on jo saavutus, saada se pelkkä opintotuki riittämään vuodesta toiseen). Ei käynyt mielessä, että myös tämä isosisko on joskus ollut opiskelija, jolla on ollut opiskelijan murheet. Nyt vaikka minulla on omia lapsia, en ole hirveästi muuttanut mieltäni. Jokaisella on ne omat, omaan elämäntilanteeseen liittyvät murheet ja vastoinkäymiset. Toki suhteiden pitäisi olla vastavuoroisia, että myös se lapseton muistaisi kysellä 'lapsellisen' kuulumisia, mutta myös toisin päin.



Eihän sinun ole häntä pakko jouluksi ottaa, mutta anna hänen muuten olla sellainen kuin on. Tai sitten hän tulee teille kyläilemään teidän säännöillänne, eli osallistuu kotitöihin jne.

Läpeensä lellitty ja hemmoteltu ja poispilattu ihminen harvemmin herättää kamalan lämpimiä tunteita! Joka ikinen kerta kun soitan hänelle, sieltä tulee vähintään puolen tunnin valitusvirsi. En jaksa kuunnella sitä! ap

niin älä soita. Jos yhteydenpito siskoon on noin kettumaista, niin pistä sit välit poikki. Eipähän tartte sitten kutsua jouluksi kyläänkään.

Läpeensä lellitty ja hemmoteltu ja poispilattu ihminen harvemmin herättää kamalan lämpimiä tunteita! Joka ikinen kerta kun soitan hänelle, sieltä tulee vähintään puolen tunnin valitusvirsi. En jaksa kuunnella sitä! ap

"Voi kun kiva, että tulet niin saadaan vähän apua jouluvalmisteluihin ja osallistut jouluruokien hankkimisiinkin. Tule jo aatonaattona, niin tehdään joulusiivousta yhdessä ja tuo mukanasi nämä ruuat ja juomat: xxx, xxx, xxx"

Jos se ei halua siivota, eikä tuoda mukanaan mitään, niin ilmoitat että sitten hän voi viettää haluamansalaisen joulun kotonaan, tai vaikkapa jossain hotellissa :D

Eikä tajua sitä lainkaan. Oikeasti.



Hän mm. kulki 1,5 kilometrin koulumatkan taksilla, kun valitti äidilleni, ettei jaksa sitä kävellä. Äiti siis maksoi ja sisko silloin 12-vuotias.



Kun hän perusti firman, äiti myi talonsa, että sisko sai yrittää. Sinne meni nekin rahat.



Äitini juoksee edelleen hänen kauppa-, posti- yms. asiat. Sisko on 40. Hän muutti omilleen pari vuotta sitten. Sitä ennen asui äidin vieressä. Äiti siivosi, laittoi ruoat, hoiti kaiken.



Sisko käy kaupan kassalla töissä, kuuden tunnin päiviä. Työpaikka on kodin vieressä.



Minä olen muuttanut omilleni 18-vuotiaana, rahaa en ole saanut kotoa sen jälkeen kun täytin 14. Maksoin lukiosta asti kaikki opinnot itse. Asunnon olen säästänyt ja maksanut itse. Jne.



Ja _koko ajan_ minun pitää kuunnella sitä, miten itsekäs olen, miten minun pitää ottaa siskoni huomioon ja mitä kaikkea siskoni hyväksi pitää tehdä.



Eilen soitin siksi, että haluan lyhyesti tavata siskon ennen joulua. En aio kutsua häntä meille.



Hän ei todellakaan osallistu tarjoiluihin mitenkään. Ei tuo mitään, ei laita, ei siivoa mitään. Hän sotkee koko talon kun on meillä, koska haluaa "piristää" lapsiani. Liimailee kynsilakalla tarroja etuoveen, penkoo petivaatteet sängyistä majoiksi jne.



ap

Onneksi sä olet pyhä marttyyri, onhan sulla sentään lapsia.

Ei pahalla mutta siskosi kyllä vaikuttaa melkoiselta vapaamatkustajalta. Miksi se ei voi mennä äitisi luokse passattavaksi jouluksi. Koittaa se rankka arki siskollesikin sitten vastaan kunhan äitinne vanhenee/kuolee, niin käy joskus tulevaisuudessa väistämättä. Varmaan se yrittää sitten passuuttaa itseään sulla.

En kyllä itse kutsuisi jouluksi tollaista lapamatoa kotiini lärvehtimään.

Mun siskoa äiti ei sentään pysty passaamaan, kun on vanha ja sairas. Aika monta joulua olen häntä passaannut meillä, eikä osallistu mihinkään muuhun kuin syömiseen ja viihdyttää lapsia. Jonain jouluna minäkin mielelläni istuisin valmiiseen pöytään nautittuani lasteni seurasta ilman jouluvalmisteluiden stressiä.

En itsekään kutsuisi tollaista, joka ei osallistuisi mitenkään, ei tekisi mitään ja vaan sotkisi.

Tuli vaan kyllä mieleen tätä lukiessa, että jos toi olisi veljesi ja 40 vee poikamies , niin monikin pitäisi tilannetta suht. normaalina. Miestä pidettäisiin kivana ja lapsirakkaana, kun viihtyy lastesi kanssa, tekee heille majojakin. Sua haukuttaisiin kylmäsydämiseksi, kun et halua järkätä joulua veli-kullalle. Kerran vuodessahan se joulu vaan on! :DD

meillä oli tuollainen joulukuu kerran, tuli flunssa, influenssa ja vatsatauti kaikki vuorotellen. Aatonaattona sitten oli pakko raahautua 40 asteen kuumeessa hakemaan koululainen apuna pulkan kanssa kuusi ja jouluruuat. Viikkojen sairastamisen jälkeen talo oli kuin pommin jäljiltä ja se oli ainut kerta kun on palkattu siivooja raivaamaan olohuone ja keittiö, muita huoneita ei ehtinytkään neljässä tunnissa..



Lohdutukseksi voin sanoa että me ei sitten sairasteltukaan ainakaan viiteen vuoteen kuin tosi lieviä flunssia, ei oksennus- eikä kuumetauteja, hyvä vastustuskyky tuli.



Toivotaan että pysytte näiden tautien jälkeen terveinä.

suvulle, että te olette sairastaneet niin paljon, että haluatte rauhoittua oman perheen kesken ja vietätte tänä vuonna joulun omalla porukalla. Sanot, että olet niin poikki, ettet jaksa vieraita juuri nyt.

Mun sisko on tuollanen vaikka sillä on kaksi lasta! :D



Itse voin onneksi päättää, olenko yhteyksissä vaiko en. Ja et voi odottaa että 40 kymppinen vanhapiika tajuaisi mitään perhe-elämästä, lapsista taikka siitä kuinka on maailmassa ja arjessa muita kuin minä ja minun oma napani, eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.



iahn vaan kysyn, kuinka iso perhe teillä on? Elisiis onko kaikilla ollut nuo kuusi flunssaa vai koko perheellä yhtä aikaa, ja teillä sattuisi olemaan kuusihenkinen perhe??

tuo sun siskosi. Ja äitisi suhtautuminen.

mutta kun tämä siskoni vielä koko ajan neuvoo ja opastaa minua lastenhoidossa. Ja päivittelee, kun koti on sekaisin tms.



Saa lapset aina sellaiseen hysteeriseen riehuntamoodiin ja tykkää vissiin oikeasti, että on "hyväkin" lasten kanssa.



Tai neuvoo työasioissa jne.