Lue keskustelun säännöt.
Te jotka ette vastaa teille lähetettyyn kutsuun, miksi ette vastaa?
19.08.2008 |
Onko vaikeaa laittaa viesti tai soittaa että tuletteko vaiko ette? Vai ettekö todellakaan tajua että se kuuluu hyviin tapoihin? Pitääkö todella laittaa viestin loppuun erikseen että vastausta pyydetään?
Kommentit (22)
-koska en saanut kutsua ennen kuin juhlat olivat jo ohi
-koska kutsussa ei ollut numeroa johon soittaa
-koska kutsuja ei odota vastausta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ensikertaa varten, kaikki ketkä eivät vaivaudu ilmoittamaan, jätät kutsumatta. Kyllä ne,ketkä oikeasti välittävät teistä ja haluavat tulla, myös sen ilmoittavat:-) ihmisillä on niin erilaisia elämäntilanteita ja syitä, miksi haluavat myös tehdä noin, ehkä ei tosiaan ole pokkaa sanoa "ei kiitos" :-) äläkä vaan missään nimessä rupea painostamaan tulemaan; jos kerta ei, niin ei väkisin.
Mielestäni aina pitää ilmoittaa, jos ei jostain syystä pysty ottamaan kutsua vastaan. Itse olen kuitenkin muutaman kerran unohtanut vastata, kun kutsu on tullut tekstiviestinä. Viestin tullessa on ollut kiire ja olen ajatellut, että vastaan myöhemmin. Sitten koko viesti on saattanut unohtua ja muistua mieleen vasta kun kutsut ovat olleet ohi. Joskus on käynyt niinkin, että olen aikonut mennä kutsuille (tarkoitan nyt lähinnä näitä myyntikutsuja jonkun kodissa), mutta unohtanut koko kutsut. Molemmissa tapauksissa olen soittanut tai viestittänyt kutsujalle jälkikäteen. Fiksua olisi ilmoittaan etukäteen pääseekö vai ei, ettei kutsujan tarvitse miettiä tuleeko väkeä paikalle 5 vai 50.
Minä yleensä vastaan jos vastausta pyydetään, mutta muussa tapauksessa en ole kyllä ymmärtänyt että pitäisi vastata.
Joskus, vaikkakin harvoin, vastaus yksinkertaisesti unohtuu esim. omien kiireiden, matkan, tms. takia mikä tietenkin on valitettavaa. Kirjalliseen kutsuun muistaa vastata paremmin kuin tekstiviestiin tai sähköpostiin koska ne helposti unohtuvat kun ne on kerran lukenut. Kirje tai kortti jää seikkailemaan pöydälle.
Siis on ihan ok jos ei halua tulla. Se suututtaa jos ei voida ilmoittaa ettei tulla. Eihän siihen tarvi laittaa että miksei tule. Pieni vaiva. Luulisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kysyin vielä erikseen,että vastaatkaa (päivämäärä)kuinka monta tulee jos tulee.
Puolet ilmoittivat etteivät ole varmoja. Tekisi mieli olla tarjoamatta heille mitään,jos tulevatkin.
Mulle tulee sellainen tunne, että se kutsun saaja ei välitä, ei pidä meidän juttuja tärkeänä itselleen.
Minä ainakin laitan aina ylös kalenteriin, mihin mennessä pitää juhliin ilmoittautua.
Ja mikä siinä on niin kamalaa sanoa vaan että kiitos ei, emme pääse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotain syytä, minkä varjolla kieltäytyä. Pelkkä "ei päästä" tuntuu tylyltä, vaikka siihen taidan päätyä, kun valehtelukin on tylsää.
Mutta mulla saattaa jäädä vastaamatta, koska jään miettimään "valkoista valhetta", kunnes sitten unohdan koko asian.
Oletan että minulle on varattu kuppi kahvia, jos kerran on kutsuttu.
Jos en pääse vastaan ja aina hyvä syy on että olen töissä, mikä kyllä yleensä pitääkin paikkansa.
Kirjallisiin kutsuihin en vastaa jos ei erikseen pyydetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotain syytä, minkä varjolla kieltäytyä. Pelkkä "ei päästä" tuntuu tylyltä, vaikka siihen taidan päätyä, kun valehtelukin on tylsää.
Mutta mulla saattaa jäädä vastaamatta, koska jään miettimään "valkoista valhetta", kunnes sitten unohdan koko asian.
"Kiitos kutsusta. Tällä kertaa, valitettavasti, en/emme pääse tulemaan". Ei siihen mitään selityksiä tarvita, pääasia, että vastaa jotain.
Vastaan kyllä joihinkin mitkä on itsellekkin tärkeitä mutta jos tuntuu että kutsu on tullut "väärään osoitteeseen" niin jää kyllä vastaamatta.
En vain jaksa ymmärtää miksi jotkut kutsuu kaikki tuttunsa kaikenmaailman kemuihin. Jos me osallistuttais jokaisen sukulaislapsen synttäreille niin meillä olisi yli 20 synttärit vuoteen plus päälle kaikki muu.
Eräskin nainen kutsui poikansa rippipyhälle kesällä, ollaan melkein sukua mutta en ole kuin kerran vaihtanut muutaman sanan tämän pojan kanssa niin eipä tee mieli juhlistaa hänen päiväänsä kukin ja lahjoin.
Ja se on ahdistavaa jos kummilapsen perheessä on useita lapsia ja oletetaan että osallistutaan kaikkien heidän synttäreille, nimppareille, joululahjoihin ja vielä vanhempien synttäreille. Kutsua sataa koko ajan johonkin.
En jaksa nyt kaikkia epäkohtia tilittää mutta voisi kutsun lähettäjätkin oikeasti miettiä ketä kutsuuvat. Ja ymmärtää se että aina ei vaan pääse eikä silti tarvitse itkevää lasta laittaa perään soittamaan.
Pientä rajaa niiten kemujen järjestämiseenkin.
Meidän perheessä oikeasti toivotaan vain kummit ja mummit lasten synttäreille ja jos ei pääse niin ok. Lapsille ei ole koskaan opetettu etteikö synttäreitä voisi juhlistaa ilman vieraitakin. Mutta ainakin vielä tähän mennessä kummitkin ovat aina käyneet, silloin kuin itselleen sopii parhaiten.
En ole eläissäni ketään minnekkään muualle kutsunut kuin häihimme, ne jotka oikeasti haluaa juhlia niin osaa tulla kutsumattakin esim. synttäreille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhemmin tuli muistutus, mutta ei siinä enää sitä linkkiä ollut, eikä minulla alkuperäistä viestiä tallella, joten jäi klikkausvastaaminen siihen. Tämä oli siis työympäristössä, ei mikään yksityisbile. Mutta ärsytti se muistutusviesti, että pliis klikatkaa johonkin myös jos ette ole tulossa, kun ei sitä prkleen linkkiä ollut siinä enää. Ja sori etten heti tajunnut. En noin yleensäkään tajua, että pitäisi ilmoittaa siitä, että ei tule. Tulemisestani kyllä varmaan tajuan ilmoittaa.
vastauspyynnön. Silti vähintään puolet kutsutuista jättävät ilmoittamatta, etteivät tule. Se vituttaa, ja lujaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti, kutsuja, haluat tietää, pääseekö joku ei-vastannut tulemaan, soita. Selviää hetkessä. Kutsuttu ei ole pyytänyt kutsua, joten hänellä ei varsinaisesti ole velvollisuutta tilittää menojaan ja tulojaan, noin karkeasti ajateltuna.
Vastaan aina hääkutsuihin. Viime tipassa, myönnän, mutta kuitenkin. Jos ystävät järjestävät juhlat tai illanistujaiset, ilmoittautumisia ei meidän piireissä tarvita, koska kaikki hössöttävät muutenkin niiden takia ;-) Lasten kavereiden synttärikutsuihin en vastaile, jos ei erikseen vannoteta ilmoittamaan, lapset itse sit koulussa kertovat kavereille tulevatko.
Mutta jos kutsut mut tekstarilla Tuppereille, kynttiläkutsuille, lastenvaatekutsuille jne, aika varmasti unohdan ilmoittaa, etten tule. Luen ne 'kalastelukutsuiksi', eli mua ei kutsuta henk.koht. vaan yritetään saada mahdollisimman laaja yleisö.
Jos mulle soitetaan ja kutsutaan, kynnys kieltäytyä on korkeampi, vinkki vaan teille kutsujille :-)
En ymmärrä ihmisiä, jotka selittelevät että se unohtui tms. Tai että ei näe tarpeelliseksi vastata. Kertoo vain siitä, ettei kiinnosta ja tällaisia ihmisiä on ilmeisesti turha kutsua enää toista kertaa mihinkään.
Kaikkein ärsyttävimpiä ovat ne ihmiset, jotka vastaavat kutsujen, juhlien tms. JÄLKEEN, että sori ei päästy. Mitä sitä vastamaan sitten enää, jos ei ole aikaisemminkaan vastannut ja on jo käynyt selväksi että ko. henkilöt eivät tulleet!
Esim. olisi rasittavaa lähteä soittelemaan tai tekstaamaan lasten pk-kavereiden vanhemmille, että meidän Jussi tulee teidän Matin synttäreille... Helpompaa on tehdä tuo vain, jos ei pääse. Hiljaisuus on myöntymisen merkki, näin pitäisi ajatella!
Samoin ajattelen omista juhlista: jos kutsuun ei vastata, niin oletan että kutsutut tulee. Ja näin on aina käynyt.
- Vastaan vain hääkutsuihin.
-On rasittavaa lähteä soittelemaan tai tekstaamaan pk-kavereisen vanhemmille.
-En itse ole kutsunut ketään muualle, kuin häihini. Joten enpä viitsi vastailla kutsuihin.
jne. jne.
Eikä teille ole opetettu mitään käytöstapoja kotona?
Aiotteko opettaa niitä lapsillenne???
Kutsuun vastaan aina. Pääsen en pääse. Sen takiahan se on lähetetty. Teidän on kutsuttu juhliin järjestäjän toimesta, ja te vastaatte tuletteko vai ette.
Toinen ihminen näkee vaivaa, että järjestää juhlat ja jopa sen että lähettää teille kutsun. Ja te ette viitsi vastata, kiitos kutsusta, nyt ei käy!!!
Vaivautukaa nyt sen verran, että laitatte kaikille näille ystävillenne/tutuille/lasten pk-kavereiden vanhemmille viesti, että älkää enää ikinä kutsutko meitä mihinkään.
Jos ihmisiä kerran kutsutaan, niin eikö kaikki ole silloin yhtä tervetulleita joka tapauksessa. Jos lapsella on synttärit, niin eikö se kakku pidä leipoa joka tapauksessa, tuli vieraita sitten yksi tai kymmenen. Mitä väliä sillä on, kuinka monta niitä tulee. Eikä kai kukaan lähetä kutsuja enempää kuin mitä kotiinsa mahtuu vieraita ja mitä on varaa tarjoilujen puolesta.
Itse en ole ilmoittautumisista perustanut enää sitäkän vähää, kun hääkutsun vastauspyyntöjen tulos oli se, että suurin osa ilmoitti, että tulevat, ja loput eivät olleet varmoja suuntaan tai toiseen. Ja sittenhän vielä kuitenkin osa ilmoittautuneista oli sairaana, eikä päässytkään, ja muutama kutsumatonkin vieras ilmestyi paikalle. Eli v.p. ei auttanut pitopalvelua yhtään, vaan kaikille kutsutuille piti varata tarjottavat kuitenkin.
Joten nykyään olen muodostanut oman mielipiteeni ilmoittautumisista, että ne on aivan turhia, koska ihmiset eivät pysty sitoutumaan menemisiinsä monta päivää etukäteen. Ja toisaalta on ihan älytöntä, että kaiken maailman synttäreille ja tupperikutsuillekin pitää ilmoittautua. Mitä on tapahtunut sille vanhanajan kyläilykulttuurille, kun kylään saattoi vielä lähteä päähänpistosta, ja kaikki vieraat olivat tervetulleita!
Silläkö ei ole väliä, että teet tarjoilut 10 hengelle ja 2 tulee? Tai suuremmassa mittakaavassa: tarjoilut hankitaan pitopalvelusta 50 hengelle ja 25 tulee? Sinustako on kiva maksaa tyhjästä?
Jos ihmisiä kerran kutsutaan, niin eikö kaikki ole silloin yhtä tervetulleita joka tapauksessa. Jos lapsella on synttärit, niin eikö se kakku pidä leipoa joka tapauksessa, tuli vieraita sitten yksi tai kymmenen. Mitä väliä sillä on, kuinka monta niitä tulee. Eikä kai kukaan lähetä kutsuja enempää kuin mitä kotiinsa mahtuu vieraita ja mitä on varaa tarjoilujen puolesta.
Itse en ole ilmoittautumisista perustanut enää sitäkän vähää, kun hääkutsun vastauspyyntöjen tulos oli se, että suurin osa ilmoitti, että tulevat, ja loput eivät olleet varmoja suuntaan tai toiseen. Ja sittenhän vielä kuitenkin osa ilmoittautuneista oli sairaana, eikä päässytkään, ja muutama kutsumatonkin vieras ilmestyi paikalle. Eli v.p. ei auttanut pitopalvelua yhtään, vaan kaikille kutsutuille piti varata tarjottavat kuitenkin.
Joten nykyään olen muodostanut oman mielipiteeni ilmoittautumisista, että ne on aivan turhia, koska ihmiset eivät pysty sitoutumaan menemisiinsä monta päivää etukäteen. Ja toisaalta on ihan älytöntä, että kaiken maailman synttäreille ja tupperikutsuillekin pitää ilmoittautua. Mitä on tapahtunut sille vanhanajan kyläilykulttuurille, kun kylään saattoi vielä lähteä päähänpistosta, ja kaikki vieraat olivat tervetulleita!
ei huvita.