Lue keskustelun säännöt.
15 v nuori ei mene kouluun ja on ahdistunut
13.12.2023 |
Mitä voin tehdä? Jokuhan sitä ahdistaa niin paljon ettei mene kouluun. Kertoo että ei ole kiusaamista, mutta ei voi antaa syitä miksi ei mene kouluun. Sossusta tarjottiin perhetyötä tai jotain tukihenkilöä nuoren tueksi mutta hän ei suostu sellaiseen. Muutenkaan ei puhu kellekään tuntemattomille ja on ollut ujo jo pienestä asti.
Kommentit (46)
Ja te vanhemmat teette mitä? Sanotte joojoo, kun nuori ilmoittaa, ettei halua apua?
Itse ainakin ilmoittaisin, että jos ei apu kelpaa, te ette voi auttaa nuorta syrjäytymään. Haluaako nuori mieluummin, että hänet otetaan huostaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapiasta apua ja lääkkeistä. Tuo puhumattomuuden lukko pitää saada auki, eikä siinä uhkailut auta, vaan myötätuntoinen kuuntelu ja luottamuksen palauttaminen muihin ihmisiin, erityisesti aikuisiin. Voimia!
Kerroit, ettei nuori puhu tuntemattomille. Voisiko kyseessä olla selektiivinen mutismi eli valikoiva puhumattomuus? Siihen on apua saatavilla.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ahdistus/lapsen-valikoiva-puhumatto…
Miksi ette ole hakeneet lapselle apua jo vuosia sitten? Ei ole mikään vaihtoehto jäädä kotiin. Eikö teillä vanhemmilla ole mitään aloitekykyä asiassa?
Olet lapsen tukena, sanot että hän ei ole tässä yksin vaan yhdessä selviätte kyllä. Ottakaa ulkopuolista apua vastaan, vaikka nuori ei sitä itse haluaisi. Voi olla ettei uskalla sanoa kiusaamisesta, pelkää että seuraukset on vielä pahemmat. Voi toki olla myös muuta ahdistusta. Sanot, että koulu pitää hoitaa. Jos kouluun meno on se ongelma, niin vaikka kotikoulu sitten tai muu ratkaisu josta voitte keskustella opettajankin kanssa. Ole empaattinen, lempeä, mutta myös jämäkkä koulun käynnin suhteen. Ja myös sen että ahdistusta pitää hoitaa, luo toivoa tulevaan. Vaikka nyt tuntuu pahalta, niin jonain päivänä tämä on ohi ja aurinko taas pilkahtaa. Voimia myös vanhemmuuteen, on raskasta kun omalla lapsella on paha olla. Rakkautta teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lopetin 15v ysiluokan kesken kun koulussa ahdisti. Sen jälkeen kävin 10 luokan jossa ei ahdistanu enää, tosin kävin ensin koulukuraattorille, sit koulupsykologilla ja sen jälkeen nuorisopsykologilla pari vuotta. Jätin lukion ja 2 ammattikoulua kesken, tein lapset ja luin vasta sen jälkeen itteni lähihoitajaks aikuisena. Olin muutaman vuoden töissä kunnes töiden ohella luin itteni sairaanhoitajaksi.
Tekemättä mitään olin vaan sen ysiluokan loppuun, muuten olin sitte töissä tai koulussa tai molemmissa. Sain sillon 15vuotiaana ekaa kertaa diagnoosin masennuksesta, aikuisiällä diagnoosi muuttu kakssuuntaseks mielialahäiriöks.
Mut pointtina on, että vaikka nuori ei nyt sinne kouluun vois mennä niin se ei tarkota, että nuori ois mikään loppuiän lusmu. Luulen, että hänellä on nyt ittensä kanssa hankalaa ja voihan se olla, että koulussakin on jotain. Todennäkösesti siellä on taustalla esim ahdistuneisuushäiriö tai masennus johon nuori reagoi näin. Mun mielestä kannattaa enemmän yrittää ymmärtää ku pakottaa kouluun.
Meillä nuori alkoi myös oirehtia juuri saman ikäisenä. Oli alakoulussa positiivinen ja tunnollinen. Hänet oli yläkoulussa jätetty yksin ja se aiheutti valtavaa ahdistusta ja oli johtanut vaikeaan masennukseen. Onhan sekin kiusaamista vaikka ei ehkä sitä ymmärtänyt. Sai apua nuorisopsykiatriselta ja masennuslääkkeistä. On jäänyt vuoden jälkeen opinnoista mutta nyt kun vointi on parempi niin saanut kirittyä. Apu koulun edistymiseen löytyi pienryhmästä jossa oli vain muutama oppilas, ei ollut häiriköintiä ym melua vaan sai keskittyä ihan vaan tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nuori päivänsä viettää? Onko hänellä ystäviä ja tapaako hän heitä? Harrastuksia? Ulkoileeko?
Vierailija kirjoitti:
Mä lopetin 15v ysiluokan kesken kun koulussa ahdisti. Sen jälkeen kävin 10 luokan jossa ei ahdistanu enää, tosin kävin ensin koulukuraattorille, sit koulupsykologilla ja sen jälkeen nuorisopsykologilla pari vuotta. Jätin lukion ja 2 ammattikoulua kesken, tein lapset ja luin vasta sen jälkeen itteni lähihoitajaks aikuisena. Olin muutaman vuoden töissä kunnes töiden ohella luin itteni sairaanhoitajaksi.
Tekemättä mitään olin vaan sen ysiluokan loppuun, muuten olin sitte töissä tai koulussa tai molemmissa. Sain sillon 15vuotiaana ekaa kertaa diagnoosin masennuksesta, aikuisiällä diagnoosi muuttu kakssuuntaseks mielialahäiriöks.
Mut pointtina on, että vaikka nuori ei nyt sinne kouluun vois mennä niin se ei tarkota, että nuori ois mikään loppuiän lusmu. Luulen, että hänellä on nyt ittensä kanssa hankalaa ja voihan se olla, että koulussakin on jotain. Todennäkösesti siellä on taustalla esim ahdistuneisuushäiriö tai masennus
Suurin osa nuorista syrjäytyy, jotka jättää peruskoulun kesken. On todella vastuutonta sanoa, että jääköön kotiin. Se ei auta asiaa mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten nuori päivänsä viettää? Onko hänellä ystäviä ja tapaako hän heitä? Harrastuksia? Ulkoileeko?
Mitä sekoilet? Jos hän voi tavata ystäviä ja harrastaa, kykenee hän kouluunkin. Ne muut nuoret on koulussa.
Onko mitään ideoita miten voisin tukea nuorta? Huoli on iso syrjäytymisestä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vaan jätä asiaa näin! Kouluun pikaisesti yhteyksissä ja aktiivisesti apua hakemaan!
Se kotiin jääminen ei ole ratkaisu ja pahentaa syrjäytymistä edelleen, tee nuorelle tämä selväksi. Kartoittakaa vaihtoehdot ja sano, että joku niistä on valittava.
Voimia sinulle ja lapsellesi!
Meillä kävi juuri näin, eipä sille kukaan mitään voinut vaikka kaikkemme tehtiin niin vanhemmat, sosiaaliviranomaiset kuin koulukin. Sai kaiken mahdollisen avun. Jäänyt jo pari kertaa luokalle. Ehkä jonain päivänä saa inspiraation käydä koulua. Eipä tässä enää ole kuin vuosi niin täyttää 18v ja yhä peruskoulussa. Jos joku ei mene kouluun niin ei sitä väkisin sinne saa. Itse olen ehdottanut sijoitusta mutta eihän se sijaisperhe sen enempää häntä sinne saisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi juuri näin, eipä sille kukaan mitään voinut vaikka kaikkemme tehtiin niin vanhemmat, sosiaaliviranomaiset kuin koulukin. Sai kaiken mahdollisen avun. Jäänyt jo pari kertaa luokalle. Ehkä jonain päivänä saa inspiraation käydä koulua. Eipä tässä enää ole kuin vuosi niin täyttää 18v ja yhä peruskoulussa. Jos joku ei mene kouluun niin ei sitä väkisin sinne saa. Itse olen ehdottanut sijoitusta mutta eihän se sijaisperhe sen enempää häntä sinne saisi.
Missä terveydenhuollon apu? Ei sosiaaliviranomaiset ole mitään terapeutteja.
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään ideoita miten voisin tukea nuorta? Huoli on iso syrjäytymisestä :(
Ottaa sen avun vastaan, mitä tarjotaan. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että ei oteta.
Vierailija kirjoitti:
Kerroit, ettei nuori puhu tuntemattomille. Voisiko kyseessä olla selektiivinen mutismi eli valikoiva puhumattomuus? Siihen on apua saatavilla.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ahdistus/lapsen-valikoiva-puhumatto…
Kiitos tästä! Onneksi luin. En tiennyt että tällaista on. Oma pieni tytär vaikenee välillä, vaikka muuten on puhelias ja osaa ilmaista itseään. Olen ihmetellyt mistä on kyse. Täytyypä ottaa selvää, voisiko kyse olla tästä, kun tämä on jatkunut pidempään.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi juuri näin, eipä sille kukaan mitään voinut vaikka kaikkemme tehtiin niin vanhemmat, sosiaaliviranomaiset kuin koulukin. Sai kaiken mahdollisen avun. Jäänyt jo pari kertaa luokalle. Ehkä jonain päivänä saa inspiraation käydä koulua. Eipä tässä enää ole kuin vuosi niin täyttää 18v ja yhä peruskoulussa. Jos joku ei mene kouluun niin ei sitä väkisin sinne saa. Itse olen ehdottanut sijoitusta mutta eihän se sijaisperhe sen enempää häntä sinne saisi.
Missä terveydenhuollon apu? Ei sosiaaliviranomaiset ole mitään terapeutteja.
On käynyt sairaalat ja tutkimukset läpi, on käynyt psykiatriat jne. Ei ainakaan vielä ole mikään auttanut.
Meillä ainakin yläkoulu muuttunut niin kuormittavaksi että en ihmettele, jos tunnolliset uupuu.Typeriä, mielivaltaisia sääntöjä ja rangaistukset kohtuuttomia, opettajat pönkittää omaa auktoriteettia huonolla käytöksellä. Ahkeruudesta ei palkita, päinvastoin.
Jospa hänellä on ahdistushäiriö? Silloin tarvitsee terapiaa ja tukea. Mutta ei kannata kotiin jäädä kökkimään, silloin kynnys lähteä kouluun vain kasvaa.
Millä luokalla nuori on? Nuoren tulevaisuuden kannalta on merkittävää miten vanhemmat tilanteeseen suhtautuvat ja tilanteessa toimivat. Nuoren tehtävä on käydä koulua ja suorittaa peruskoulu loppuun. Jatkokoulutusta ehtii suunnitella myöhemminkin. Jos peruskoulun päättötodistus jää samatta, on hankaluuksia odotettavissa myös tulevaisuudessa. Peruskoulun päättötodistus on nuoren tulevaisuuden ja jatkokoulutuksen kannalta välttämätön.
Moni vanhempi antaa nuoren jäädä kotiin. Nuori huomaa, ettei kouluun tarvitse mennä. Vanhemmat vaikuttavat nuoren silmissä hyväksyvän hiljaisesti asian. Vaikka näin ei oikeasti olisikaan. Osa nuorista huomaa, että aggresiivinen tai periksiantamaton käytös saa vanhemman luovuttamaan. Myös vanhemman epävarmuus huomataan. Kouluun ei tarvitse fyysisesti mennä, mutta koulu on tavalla tai toisella hoidettava loppuun. Nuoruuteen kuuluu ailahtelevat mielialat, masennus, ahdistus ja monenlainen henkinen kipuilu. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää peruskoulu kokonaan hoitamatta. Peruskoulun voi hoitaa loppuun monin eri tavoin. Kotona, erityiskoulussa tai jopa sairaalakoulussa. Vaihtoehtoja on. Ammattilaiset ohjaavat eteenpäin. Kannattaa ottaa kaikki tarjottu apu vastaan, jotta nuori saa koulun käytyä. Tietenkin nuori vastustelee ja välttelee. Etenkin, jos on saanut olla kotona pitkään. Vanhemmilla on kuitenkin vastuu alaikäisen kasvattamisesta.