Miehelläni on epävakaa persoonallisuus, saa kysyä

Oikea vai pelkkä diagnoosi?

Vierailija kirjoitti:

Oikea vai pelkkä diagnoosi?

diagnosoitu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea vai pelkkä diagnoosi?

diagnosoitu

Minulla vaihtuu diagnoosit aina kun lääkäri vaihtuu. Muutama vuosi sitten oli minullakin, sitä ennen oli epäsosiaalinen ja nyt on kausittainen masennus. 

Miten hänen diagnoosi näkyy teidän arjessa?

Vaihteleeko mielialat ja mitä mielialat yleensä ovat? Saako raivareita, onko olo heikko vai vahva yleensä ajasta?

Mikä on miehesi mielestä paras salaattiresepti?

Osaako miehesi tanssia ja laulaa?

Miten se ilmenee teidän arjessa? Onko paljon riitoja tms.? 

Oletteko hankkineet lapsia? Tämäkin on periytyvä sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Miten hänen diagnoosi näkyy teidän arjessa?

Mies on ainakin intohimoinen

Vierailija kirjoitti:

Oletteko hankkineet lapsia? Tämäkin on periytyvä sairaus.

No ei tietenkään

Vierailija kirjoitti:

Miten se ilmenee teidän arjessa? Onko paljon riitoja tms.? 

Joskus on mutta yleensä hän tunnistaa käytöksensä ja pahoittelee jälkikäteen. Alku oli vaikeaa ja ne pari vuotta ja riitoja oli usein. Onneksi mies on nyt terapiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vaihteleeko mielialat ja mitä mielialat yleensä ovat? Saako raivareita, onko olo heikko vai vahva yleensä ajasta?

Ne raivarit on yleensä sellaisia että hän mököttää suurimman osan ajast. Mutta hän on itse oppinut tunnistamaan ne. Pahoittelee aina jälkikäteen tapahtunutta. 

Mullakin on, voin vastata naisena. Oon 45 v. 

Vastoinkäymiset tuntuu kaatavan koko maailman sillä hetkellä kun ne tulee ilmi. Sitten ne kuitenkin vaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Mut tunnekuohu ja ahdistus on valtava ja tuntuu että ei tästä voi selvitä. Tietenkin selviää. 

Yleensäkin tunnetilat tulee päälle ihan nanosekunnissa, ei kerkeä edes tajuta kun on jo ihan raivoissaan. Useimmiten tämä on kuitenkin vaan mun päässä, en kovin usein esim räyhää noissa tilanteissa. Jos hermostun ja huudan, pyydän heti anteeksi ja siitä hermostumisesta jää aina hirveä syyllisyys.

Ahdistunut ja melankolinen mieliala voi sit myös pompata ihan euforiseen oloon ihan yhtä nopeasti. Ja siihen ei vaadita kovin kummoisia syitä. 

Mielialat saattaa sahata päivän aikana monta kertaa ääripäästä toiseen, ja se on todella kuluttavaa. Sitten on päiviä jotka menee ihan mukavasti. 

Tärkeintä on pitää elämässä stressitasot hallinnassa ja huolehtia hyvinvoinnista kaikin puolin.

Ulkopuolisten silmin olen kuulemma hyvin rauhallinen. Kotiväki on sitä mieltä, että välillä räiskyy turhan paljon. 

Tietääkö miehesi, että rakkaus on jakamista? Toivooko hän sinun olevan aina läsnä?

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö miehesi, että rakkaus on jakamista? Toivooko hän sinun olevan aina läsnä?

Mitä tämä tarkoitti?