anopin vierailu

muutaman kerran vuodessa, ihan hyvä ja sopiva määrä, sopii kaikille näin.

Jos kerran viikossa on sinulle liikaa, niin nää sitten vähemmän. Eikö lapsen isä voisi käydä lapsen kanssa äitinsä luona, niin ettei sinun tarvisi häntä tavata, jos se on ahdistavaa? Jos lapsi on pieni, niin ehkä kerran 2 viikossa, isompaa lasta ehkä kerran kuussa...

mikä tuntuu teistä ja anopista hyvältä.

Riippuu paljon siitä, asuuko häne lähellä vai kaukana, onko työelämässä ja missä kunnossa ylipäänsä. Jos asuu lähellä, niin tapaaminenhan voi olla vaikka yhteinen ulkoilu lasten kanssa, jolloin ei tarvitse varsinaisesti vierailla teillä. Ja kaiketi tekin voitte joskus vierailla anoppilassa.

Jos anoppi käy usein, hän ei varmaan osota, että aina olisi joku juhlatarjoilu, vaan voit ihan hyvin lämmittää vaikka hernekeittoa. Älä ota vierailuista paineita.

se 2 vkon välein on nyt tuntunut hyvälle, mutta mietin et onko liian harvoin, siis että olenko "törkeä" anoppia kohtaan jos 2vkon välein suostun näkemään ja jos hän itse haluaisi useammin... kyse siis vauvaikäisestä.

onko oman äitisi "tapaamisoikeus" myös rajattu?

Matkaa 500 km, eikä yhteisiä vapaita juurikaan.

etkö voisi hyödyntää sitä ja jättää vauvaa välillä anopille hoitoon. Saisit itse käydä rauhassa ostoksilla, jumapassa, ulkoilemassa, kaverin kanssa kahvilla.... tai vaan nukkua, jos siltä tuntuu.

oma äitini osaa antaa tilaa ja ei tungeksi, eikä puutu elämäämme ja tyrkytä apua ilman että pyydän, anoppi taas on koko aika niskaan hengittämässä ja tunkemassa apuansa vaikka tiedän hyvin itse mitä teen, ja jis apua tarvitsen vauvan hoitoon pyydän sitä mielummin sellaiselta jolla enemmän lapsia tai vauva-ajasta lyhyt aika... anopilla siitä on jo 30v.. ja siis anoppi sais käynä vaik pari kertaa vkossaki jos ei puuttuisi muuten elämään.. en vaan haluan ketään vierasta ihmistä kyttäämään ja neuvomaan... varsinkaan jos apua ei edes tarvita. siksi siis ahdistus ja haluaisin tietyn välieron pitää..ettei ainakaa kokonaa menisi itselläni kiinnostus olla tekemisissä.