Itse rakennettu Jumalankuva?
Iltahartaudessa pidetään parhaillaan huonona juttuna itserakennettua jumalakuvaa. Pitäisikö siis ottaa jonkun toisen ihmisen rakentama jumalakuva uskomisensa kohteeksi?
Tästäkin taas huomaa niin selvästi, että uskonto on aina pohjimmiltaan vain vallankäyttöä. Haluavat päättää siitä, miten ajattelemme, koemme ja tunnemme.
Kommentit (29)
En kuunnellut tuota hartautta. Mulle tulee mieleen tuosta että Raamatusta voidaan päätellä Jumalasta jotain, lähinnä Jeesuksen puheista. Joskus kuulee ihmisten puhuvan tyyliin "minun Jumala on sellainen ja sellainen, minun Jumala ei sitä ja tätä" tai valitaan ja päätetään itse millainen Jumala on. Käytännössä moni haluaa itse olla Jumala, päättää mitä tehdä ja pitää kaikkea omana ansionaan. Ei muisteta että me on otettu luonnosta ihan kaikki, eikä meitäkään olisi ilman Jumalaa.
Jeesuspatsas alttarilla on syntiä. Vielä pakempaa on sen edessä palvominen.
Lopullinen epäjumalanpalveluksen huipentuma on joko homo soviectus, tai saksalainen "uber alles" ideologia.
Miksi pitää olla jokin tietty kuva? Onko pakko edes uskoa Jumalaan? Tässä voi olla monia asenteellisia epäkohtia hyvin monilla. Uskon itse että Jumala on kuvainnollinen hahmo jollekin meitä suuremmalle voimalle. Jumala on energiaa, hän voi näyttäytyä meille kuten me itse haluamme tai olla vain ajatus siitä johtajasta joka tarkkailee elämäämme ja ohjaa meitä elämässämme enkeltensä kanssa. Enkelit ovat hänen työntekijöitänsä jotka työskentelevät meitä lähellä auttaen koko ajan. No, vähän tälläistäkin ajatusta. Jokainen voi miettiä itse millainen se Jumala sitten onkaan. Kannattaa pohtia tätä elämää kaikin puolin sillä liian usein unohdetaan että jokaiselle tapahtuu ikäviäkin asioita tässä elämänpolulla mutta kuolema erottaa meidät fyysisestä elämästä sinne hengen tasolle, osaksi kaikkeutta, osaksi sitä energiakaikkeutta jossa se Jumalakin sitten asuu. Lastenkin kanssa voi puhua asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki jumalankuvat on itse omassa päässä rakennettuja tai rakentuneita.
Minulle Jumala on suoraan ilmaissut itsensä, muta en yritä pakottaa kokemustani muille ihmisille. Toki uskonnon perustamalla voisi tienata paljon rahaa.
Ei välttämättä voisi, vain jos Jumala sallisi sinun rahastaa jollakin sellaisella tavalla. Annat hieman ymmärtää että se olisi valheellista. Haluaisitko rikastua valheellisella Jumalkuvan luomisella tai muulla ihmisten tarkoituksellisella harhaanjohtamisella? Ei kannata ainakaan kadehtia niitä jotka tekevät Jumalaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
En kuunnellut tuota hartautta. Mulle tulee mieleen tuosta että Raamatusta voidaan päätellä Jumalasta jotain, lähinnä Jeesuksen puheista. Joskus kuulee ihmisten puhuvan tyyliin "minun Jumala on sellainen ja sellainen, minun Jumala ei sitä ja tätä" tai valitaan ja päätetään itse millainen Jumala on. Käytännössä moni haluaa itse olla Jumala, päättää mitä tehdä ja pitää kaikkea omana ansionaan. Ei muisteta että me on otettu luonnosta ihan kaikki, eikä meitäkään olisi ilman Jumalaa.
Tässä on hieman ristiriitaa sillä meillä on jokaisella mielikuvitus ja mieli joiden kanssa olemme yhteydessä enkeleihin sekä Jumalaan. Uskonnoissa nämä on luotu tietynlaiseksi kokonaisuudeksi mutta me ihmisethän päätämme kuinka tiukat raamit asetamme asioille. Vapautta tarvittaisiin ajattelemiseen, silloin saattaisi avautua uusia oivalluksiakin. Ei kannata olla niin ahdasmielinen tai ehdoton kaikkea kohtaan. Kannattaa ymmärtää mistä mikäkin johtuu ja miksi jokin asia tai ihminen on jonkinlainen jne.
Vierailija kirjoitti:
Jeesuspatsas alttarilla on syntiä. Vielä pakempaa on sen edessä palvominen.
Ei ole. Se on jonkun tapa toimia. Miksi siinä olisi mitään pahaa ainakaan Jumalan mielestä? Ihmisten mielestä ehkä jos on asenteellisia ongelmia, ehdotonta suhtautumista tai esimerkiksi luotuja epäedullisia mielikuvia asioista.
Kun tajuaa ettei mitään jumalaa ole olemassa niin pääsee paljon helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Kun tajuaa ettei mitään jumalaa ole olemassa niin pääsee paljon helpommalla.
Sinä voit päättää vain omasta puolestasi mutta voisin itsekin samaistua tähän siinä mielessä että voihan se olla niinkin tavallaan. Mistä sitä tietää vaikka auttajajoukkomme olisivat yhdessä tämä kutsumamme Jumala? He kaikki siis yhdessä. Eihän sitä sitten tiedä.
Koko raamattu on muinaisten lammaspaimenten itserakentama tarinakokoelma, joten väliäkö sillä kenen versiota kyseisen satukirjan mielikuvitusolennosta kukin palvoo?
Vierailija kirjoitti:
Koko raamattu on muinaisten lammaspaimenten itserakentama tarinakokoelma, joten väliäkö sillä kenen versiota kyseisen satukirjan mielikuvitusolennosta kukin palvoo?
Periaatteessa onko väliä mitä tai ketä palvoo tai keneltä rukoilee apua? Ajatuksena on saada turvaa. Ehkä voisi ajatella niin että ketään pahista ei kannattaisi palvoa jos ajatuksena on samaistua esimerkiksi pahantekoon. Muutenhan en näe ongelmaa.
Jumala on aina itse päässä rakennettu. Pohjana käytetään joko täysin omaa mielikuvitusta tai sitten jonkun muun keksimää tarinaa.
Jumalan tahto on oikeasti aina jonkun ihmisen tahto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuunnellut tuota hartautta. Mulle tulee mieleen tuosta että Raamatusta voidaan päätellä Jumalasta jotain, lähinnä Jeesuksen puheista. Joskus kuulee ihmisten puhuvan tyyliin "minun Jumala on sellainen ja sellainen, minun Jumala ei sitä ja tätä" tai valitaan ja päätetään itse millainen Jumala on. Käytännössä moni haluaa itse olla Jumala, päättää mitä tehdä ja pitää kaikkea omana ansionaan. Ei muisteta että me on otettu luonnosta ihan kaikki, eikä meitäkään olisi ilman Jumalaa.
Tässä on hieman ristiriitaa sillä meillä on jokaisella mielikuvitus ja mieli joiden kanssa olemme yhteydessä enkeleihin sekä Jumalaan. Uskonnoissa nämä on luotu tietynlaiseksi kokonaisuudeksi mutta me ihmisethän päätämme kuinka tiukat raamit asetamme asioille. Vapautta tarvittaisiin ajattelemiseen, silloin saattaisi avautua uusia oivalluksiakin. Ei kannata olla niin ahdasmielinen tai ehdoton
En pidä itseäni ahdasmielisenä. Kun tulin uskoon, maailmankuvani kasvoi, asiat alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla, kaikesta tuli vielä merkityksellisempää kuin ennen. Aiemmin näin vain kapean siivun siitä mitä nyt, oli kuin joku sumuverho kaiken päällä. Ihmettelin vaan että miksi me tänne synnytään ja mitä järkeä tässä kaikessa on. Haaveilin materiasta niinkuin se olisi parasta mitä voi olla. Raamattu on ihan mahtava opas elämään. Sitäpaitsi, Jeesus on tie, totuus ja elämä. Jos kuljemme pois Jumalan yhteydestä, kadotamme elämän. Sen oikean, ikuisen elämän. Tätä maailmaa halaillessa jää kuule tuhkaa syliin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuunnellut tuota hartautta. Mulle tulee mieleen tuosta että Raamatusta voidaan päätellä Jumalasta jotain, lähinnä Jeesuksen puheista. Joskus kuulee ihmisten puhuvan tyyliin "minun Jumala on sellainen ja sellainen, minun Jumala ei sitä ja tätä" tai valitaan ja päätetään itse millainen Jumala on. Käytännössä moni haluaa itse olla Jumala, päättää mitä tehdä ja pitää kaikkea omana ansionaan. Ei muisteta että me on otettu luonnosta ihan kaikki, eikä meitäkään olisi ilman Jumalaa.
Tässä on hieman ristiriitaa sillä meillä on jokaisella mielikuvitus ja mieli joiden kanssa olemme yhteydessä enkeleihin sekä Jumalaan. Uskonnoissa nämä on luotu tietynlaiseksi kokonaisuudeksi mutta me ihmisethän päätämme kuinka tiukat raamit asetamme asioille. Vapautta tarvittaisiin ajattelemiseen, silloin saattaisi avautua uusia oivalluksia
Olet pikkasen ylimielinen, en usko että ymmärrät paljoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jumala on aina itse päässä rakennettu. Pohjana käytetään joko täysin omaa mielikuvitusta tai sitten jonkun muun keksimää tarinaa.
Jumalan tahto on oikeasti aina jonkun ihmisen tahto.
Jumalan tahto on hänen tahtonsa, ihmisellä on oikeus käyttää hänelle suotua vapaata tahtoa mutta joskus ihminen ei saakaan valita itse ja sillon noudatetaan Jumalan asettamia tahtoja. Kuolemakaan ei ole ihmisen hallinnassa koskaan, ei edes itsemurhatilanteissa. Jumala päättää miten ja milloin kukakin saa kuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuunnellut tuota hartautta. Mulle tulee mieleen tuosta että Raamatusta voidaan päätellä Jumalasta jotain, lähinnä Jeesuksen puheista. Joskus kuulee ihmisten puhuvan tyyliin "minun Jumala on sellainen ja sellainen, minun Jumala ei sitä ja tätä" tai valitaan ja päätetään itse millainen Jumala on. Käytännössä moni haluaa itse olla Jumala, päättää mitä tehdä ja pitää kaikkea omana ansionaan. Ei muisteta että me on otettu luonnosta ihan kaikki, eikä meitäkään olisi ilman Jumalaa.
Tässä on hieman ristiriitaa sillä meillä on jokaisella mielikuvitus ja mieli joiden kanssa olemme yhteydessä enkeleihin sekä Jumalaan. Uskonnoissa nämä on luotu tietynlaiseksi kokonaisuudeksi mutta me ihmisethän päätämme kuinka tiukat raamit asetamme asioille. Vapautta tarvittaisiin ajattel
Ymmärrän todella vähän, en voi kuvitella mitä Jumala on ja millaista on sitten kun tämän ajan jätän. Sen mitä Raamatusta voi lukea, en muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tajuaa ettei mitään jumalaa ole olemassa niin pääsee paljon helpommalla.
Sinä voit päättää vain omasta puolestasi mutta voisin itsekin samaistua tähän siinä mielessä että voihan se olla niinkin tavallaan. Mistä sitä tietää vaikka auttajajoukkomme olisivat yhdessä tämä kutsumamme Jumala? He kaikki siis yhdessä. Eihän sitä sitten tiedä.
Tuosta olen kanssasi samaa mieltä, ihan kaunis ajatus.
Itse vaan tarkoitin sellaista jumalaa jota kuvaillaan kaiken maailman satukirjoissa -se kaveri on tehty vain pitämään ihmiset kurissa.
Kymmenen käskyä eli dekalogi ilmaisee elämän peruslain: mitä meidän tulee tehdä ja mitä jättää tekemättä (Katekismus, 1999). Martti Lutherin Ison katekismuksen mukaan käskyt ovat lakeja ja vaatimuksia. Ne velvoittavat elämään Jumalan tahdon mukaan, mutta myös paljastavat ihmisen turmeltuneisuuden. Tällöin käskyt ajavat ihmisen Jumalan luokse. Nykyisessä Katekismuksessa käskyt ovat Lutherin Vähästä katekismuksesta periytyneessä muodossa:
Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
Pyhitä lepopäivä.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Älä tapa.
Älä tee aviorikosta.
Älä varasta.
Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
(Katekismus, 1999)
Käskyi stä kolme ensimmäistä koskevat ihmisen suhdetta Jumalaan (13) ja hänen uskoaan. Lopuissa on kyse ihmisten välisistä suhteista (410). Ne ovat lähimmäisen rakastamista tarkoittavia moraalisia velvoitteita.
Kymmenen käskyn alkuperä
Kymmenen käskyä perustuu Raamattuun. Toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala antoi lain Moosekselle, kun tämä oli johtamassa Israelin kansaa Egyptistä luvattuun maahan. Niin Jumala puhui kaiken tämän: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta (2. Moos. 20).
Kymmenen käskyä Katekismuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuunnellut tuota hartautta. Mulle tulee mieleen tuosta että Raamatusta voidaan päätellä Jumalasta jotain, lähinnä Jeesuksen puheista. Joskus kuulee ihmisten puhuvan tyyliin "minun Jumala on sellainen ja sellainen, minun Jumala ei sitä ja tätä" tai valitaan ja päätetään itse millainen Jumala on. Käytännössä moni haluaa itse olla Jumala, päättää mitä tehdä ja pitää kaikkea omana ansionaan. Ei muisteta että me on otettu luonnosta ihan kaikki, eikä meitäkään olisi ilman Jumalaa.
Tässä on hieman ristiriitaa sillä meillä on jokaisella mielikuvitus ja mieli joiden kanssa olemme yhteydessä enkeleihin sekä Jumalaan. Uskonnoissa nämä on luotu tietynlaiseksi kokonaisuudeksi mutta me ihmisethän päätämme kuinka tiukat raam
Totta tosissaan, sinä päätät itse. Sinulla on valta, voima sekä tahtosi päättää itse.
Kaikki jumalankuvat on itse omassa päässä rakennettuja tai rakentuneita.
Minulle Jumala on suoraan ilmaissut itsensä, muta en yritä pakottaa kokemustani muille ihmisille. Toki uskonnon perustamalla voisi tienata paljon rahaa.