1800-luvulla rakennettu talo, joka näyttää 1980-luvulla rakennetulta ja 2000-luvulla remontoidulta 🥲
https://www.etuovi.com/kohde/21932207?haku=M2043392694
Mikään talossa ei kieli 1800-luvusta. Ihan järkyttävä.
Välittäjäkin tekstistä näkyy järkytys (ap:n huomiot suluissa):
TÄMÄ KIVA TALO HUOKUU NOSTALGIAA :) (selvästi sarkastinen kommentti)
Olen myynyt tämän talon hyvin erilaisena versiona vuonna 2007. Talon keittiötä ja vähän muutakin tilaa lämmitti öljykamina, tuoksu oli sellainen, että nuorempi väki nipisti nenäänsä ja kysyi tuoksun lähdettä. Yläkertaan johti tikapuut pienestä komerosta ja yläkerran rakennettua huonetta voisi kutsua vaatimattomaksi kesähuoneeksi.
Nyt on toisin :) (🥲)
Tätä kodikasta ja kivaa hirsirunkoista taloa on remontoitu reippaalla otteella, vanhasta ei kerro enää mikään muu kuin karaattilevy talon pinnassa. (!!!! Mitä helvettiä tapahtui kaikelle vanhalle??? Miksi talo näyttää 1980-luvun talolta???? Wtf?!)
Kommentit (19)
Eihän tuossa ole mitään epäselvää mitä tapahtui kaikelle vanhalle.
Toivottavasti laajalle levinnyt lattiasieni hoitaa koko talon tuonpuoleiseen. Karaattilevyn keksijä pitäisi tuomita elinkaudeksi kuritushuoneeseen.
Olisipa jännä nähdä, miltä se näytti ennen kuin kaikki runkoa lukuunottamatta (?) laitettiin uusiksi. 1800-luvun talot on aika harvinaisia nykyään. Surullista, että rakennusaika ja alkuperäinen arkkitehtuuri on hävitetty kokonaan ja tilalla on ruma bulkkitalo.
Eikö noi karaattilevyt ole 50-60-luvun juttuja
Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka remontoi näin. Käyttäisivät suunnittelijaa, jos eivät itse osaa.
Ostettiin vastaavalla tavalla pilattu 30-luvun talo. Oli onneksi pelastettavissa vielä, laminaatin alta löytyi alkuperäinen lautalattia, tapetoitujen pinkopahvien ja muiden erilaisten levyviritysten alta raakalautaa ja rumien kattolevyjen alta alkuperäinen paneelikatto, kaikki pinnat meni uusiksi.
Ainoa, mikä vielä harmittaa, on se että talon kolmesta tulisijasta kaksi on vaihdettu alkuperäisestä pönttöuunista rumiksi, muuratuiksi, ehkä 70-80-luvun tyylisiksi takoiksi.
Ei tule menemään kaupaksi. Ihmiset jotka haluavat 1800-luvun talon, haluavat sen henkivän vanhaa aikaa. Ihmiset, jotka haluavat uuden talon, eivät halua, että se on toista sataa vuotta vanha pilalle remontoitu talo.
Vierailija kirjoitti:
Ostettiin vastaavalla tavalla pilattu 30-luvun talo. Oli onneksi pelastettavissa vielä, laminaatin alta löytyi alkuperäinen lautalattia, tapetoitujen pinkopahvien ja muiden erilaisten levyviritysten alta raakalautaa ja rumien kattolevyjen alta alkuperäinen paneelikatto, kaikki pinnat meni uusiksi.
Ainoa, mikä vielä harmittaa, on se että talon kolmesta tulisijasta kaksi on vaihdettu alkuperäisestä pönttöuunista rumiksi, muuratuiksi, ehkä 70-80-luvun tyylisiksi takoiksi.
Mä olisin lopettanut purkamisen niiden pinkopahvien kohdalla. Tuollaiset kannattaa säilyttää edes osin ja jättää uuden pinnan alle. Ovat sen talon historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ostettiin vastaavalla tavalla pilattu 30-luvun talo. Oli onneksi pelastettavissa vielä, laminaatin alta löytyi alkuperäinen lautalattia, tapetoitujen pinkopahvien ja muiden erilaisten levyviritysten alta raakalautaa ja rumien kattolevyjen alta alkuperäinen paneelikatto, kaikki pinnat meni uusiksi.
Ainoa, mikä vielä harmittaa, on se että talon kolmesta tulisijasta kaksi on vaihdettu alkuperäisestä pönttöuunista rumiksi, muuratuiksi, ehkä 70-80-luvun tyylisiksi takoiksi.
Eniten surettaa vanhat ikkunat ja ovet, jotka on korvattu ihan väärän tyylisillä, ja joita ei saa takaisin. Ja tietysti tulisijat.
70 luvulla kaupasta sai ostaa vain vakiokokoisia ikkunoita. Sitten kun näitä perinnetaloja remontoitiin, niin vanhat 6 ruutuiset ikkunat rodeen ja moottorisahalla seinään uusi reikä mihin vakioikkuna sopii. Sellainen tuuletusluukullinen. Näin siis Neuvosto-Suomessa.
Mutta kyllä näköjään noita remonttitaitoisia on vielä olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostettiin vastaavalla tavalla pilattu 30-luvun talo. Oli onneksi pelastettavissa vielä, laminaatin alta löytyi alkuperäinen lautalattia, tapetoitujen pinkopahvien ja muiden erilaisten levyviritysten alta raakalautaa ja rumien kattolevyjen alta alkuperäinen paneelikatto, kaikki pinnat meni uusiksi.
Ainoa, mikä vielä harmittaa, on se että talon kolmesta tulisijasta kaksi on vaihdettu alkuperäisestä pönttöuunista rumiksi, muuratuiksi, ehkä 70-80-luvun tyylisiksi takoiksi.
Mä olisin lopettanut purkamisen niiden pinkopahvien kohdalla. Tuollaiset kannattaa säilyttää edes osin ja jättää uuden pinnan alle. Ovat sen talon historiaa.
Osin jätettiin. Olisi jätetty jopa näkyviin, mutta suurin osa niistä oli liian huonossa kunnossa, aivan revenneitä jne.
Meillä on 100v hirsitaloa remontoitu osin säästävästi, osin on purettu ihan runkoon asti kaikki pois riippuen mitä vastaan on tullut. On säästetty se mikä on järkevän työn ja rahamäärän rajoissa ollut säästettävissä, esim ovia, lattiat osin, osa ikkunoista. Ollaan sitten myös rakennettu pari huonetta ihan pohjia myöten uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 100v hirsitaloa remontoitu osin säästävästi, osin on purettu ihan runkoon asti kaikki pois riippuen mitä vastaan on tullut. On säästetty se mikä on järkevän työn ja rahamäärän rajoissa ollut säästettävissä, esim ovia, lattiat osin, osa ikkunoista. Ollaan sitten myös rakennettu pari huonetta ihan pohjia myöten uudelleen.
Remontointi itsessään ei ole ongelma, ei voi olettaa, että pinnat säilyvät hyvänä +100 vuotta tai edes puolia siitä. Remontti vaan olisi syytä tehdä talon henkeä kunnioittaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 100v hirsitaloa remontoitu osin säästävästi, osin on purettu ihan runkoon asti kaikki pois riippuen mitä vastaan on tullut. On säästetty se mikä on järkevän työn ja rahamäärän rajoissa ollut säästettävissä, esim ovia, lattiat osin, osa ikkunoista. Ollaan sitten myös rakennettu pari huonetta ihan pohjia myöten uudelleen.
Remontointi itsessään ei ole ongelma, ei voi olettaa, että pinnat säilyvät hyvänä +100 vuotta tai edes puolia siitä. Remontti vaan olisi syytä tehdä talon henkeä kunnioittaen.
Noh, tuossa olen sitä mieltä että jokainen tehköön sellaisen jossa itse viihtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 100v hirsitaloa remontoitu osin säästävästi, osin on purettu ihan runkoon asti kaikki pois riippuen mitä vastaan on tullut. On säästetty se mikä on järkevän työn ja rahamäärän rajoissa ollut säästettävissä, esim ovia, lattiat osin, osa ikkunoista. Ollaan sitten myös rakennettu pari huonetta ihan pohjia myöten uudelleen.
Remontointi itsessään ei ole ongelma, ei voi olettaa, että pinnat säilyvät hyvänä +100 vuotta tai edes puolia siitä. Remontti vaan olisi syytä tehdä talon henkeä kunnioittaen.
Noh, tuossa olen sitä mieltä että jokainen tehköön sellaisen jossa itse viihtyy.
Minä puolestani olen sitä mieltä, että 1800-luvulta säilynyt talo on jo niin harvinainen, että se alkaa olla osa korvaamatonta kulttuuriperintöä. Ei sellaista pidä uudistaa ihan tunnistamattomaksi. Kukaan ei ikinä arvaisi, että tuo rakennus on noin vanha, jos ilmoituksessa ei niin lukisi. Oikeastaan toivon, että välittäjälle on sattunut typo ja talo on oikeasti 1980-luvulta.
On kyllä kamala